Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ilkka Kanerva: "Tuhoisinta olisi, että pääkaupunkiseutu ratkaisisi Pihtiputaan asiat"

    15 331 vuorokautta kansanedustajana antaa näkökulmaa.
    "Varmin tae sille, ettei poliitikosta tule ministeriä on se, että pyrkii ministeriksi ja tekee itsensä tykö", arvelee viisi kertaa ministerinä eri hallituksissa toiminut kansanedustaja Ilkka Kanerva.
    "Varmin tae sille, ettei poliitikosta tule ministeriä on se, että pyrkii ministeriksi ja tekee itsensä tykö", arvelee viisi kertaa ministerinä eri hallituksissa toiminut kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kuva: Kari Salonen

    Maratonetappi parlamentaarikon uralla. Ilkka Kanervasta, 69, tulee lauantaina 16. syyskuuta valtiopäiväpäivien lukumäärällä laskettuna Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja.

    Kanervan 42 edustajavuotta, yhteensä 15 331 vuorokautta kansanedustajana ohittaa ennätystä nimissään pitäneen valtioneuvos Johannes Virolaisen pitkän kansanedustajauran.

    Kanerva valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 27.9.1975 silloisesta Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Viisinkertainen ministeri sai myös presidentti Sauli Niinistön myöntämän ministerin arvonimen viime kesäkuussa.

    "Kansanedustajan työ on ratkaisevasti ammattimaistunut vuosikymmenten aikana. Tuolloin (1970-luvulla) oli mahdollista toimia kansanedustajana samalla, kun hoiti vaikka virkaakin – jopa kaupunginjohtajan virkaa."

    Kanerva arvioi parlamentin jäsenen työn olleen myös enemmän luottamustoimi kuin nykyään. Vaatimustaso on myös noussut.

    "Minun on vaikea hahmottaa sitä, miten joku voi hoitaa kansanedustajan työtä ilman kansainvälistä perspektiiviä."

    Kanervalla on perspektiiviä niin Varsinais-Suomen Lokalahdelta, Turusta kuin kansainvälisestä diplomatiasta ulkoministerinä. Sittemmin ura jatkui Euroopan turvallisuusjärjestö Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana. Krimin miehitys ja Ukrainan ja Venäjän välinen sota vei Kanervan Etyj:n puheenjohtajana kansainvälisen selkkauksen keskipisteeseen.

    Heti haastattelun jälkeen Kanerva riensi eduskunnan puolustusvaliokunnan kokoukseen. Valiokunnassa esillä oli myös Itämeren kiristynyt sotilaallinen ilmapiiri.

    Itämerellä Venäjä aloitti viikolla Valkovenäjän kanssa Zapad 2017 -sotaharjoituksen, Ruotsi harjoittelee Aurora- harjoituksessa ja Northern Coast -Naton sotaharjoitus käydään eteläisellä Itämerellä. Suomen puolustusvoimat on mukana sekä Aurorassa että Nato-harjoituksessa.

    "Maailmantilanteesta ja sen heijastuksista alueellemme pitää olla huolissaan. Me emme tietysti ole aiheuttamassa ongelmia Itämeren piirissä, mutta muualla olevat ongelmat heijastuvat hyvin konkreettisella tavalla meidän alueellemme."

    Huoli näkyy siinä, että Suomi on tekemässä historiansa suurimmat investoinnit turvallisuutensa puolustamiseen. Laivasto 2020 -hanke ja hävittäjähankinta ovat menossa. Puolustusvoimat käynnistää valmiusjoukkojen perustamisen.

    Materiaaliset investoinnit ovat suuria. Lisäksi Suomi lisää kansainvälistä yhteistyötään sotilas- ja turvallisuuspolitiikassaan. Suomen huoltovarmuus on täysin kiinni siitä, että Itämeren kuljetusreitti toimii.

    "Meidän on pakko varautua siihen, että tulee "paha päivä". Ensisijainen tehtävämme Suomessa on ilman muuta se, ettemme koskaan joudu sotaan."

    Viime viikkoina keskustelua pääkaupunkiseudun ja maakuntien sekä maaseudun välillä on käyty kiivaasti. Vastakkainasettelu on ollut tylyä. Helsingin on väitetty ylläpitävän muuta maata. Toisaalta maakunnat syyttävät pääkaupunkiseutua pääkonttorien ja julkisten työpaikkojen keskittämisestä itselleen.

    Lapin keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä ironisoi MT:n vieraskolumnissaan, "kuinka pääkaupunkiseudun pitäminen asuttuna on suorastaan kammottavaa".

    "Jos yhteensovittamisen idea hävitetään, koko Suomen kehitykseltä putoaa pohja. Minun puoluevalinnassani keskeistä on se, että kokoomus on yleispuolue, vierastan suuresti intressipuolueita."

    "Tuhoisinta olisi kokoomuksen filosofiassa lähteä siitä, että pääkaupunkiseutu olisi se, joka ratkaisee Pihtiputaan asiat. Never", sanoo Ilkka Kanerva.

    Mies kertoo itse olevansa taustaltaan pienestä Lokalahden maalaiskunnasta, nyt osa Uuttakaupunkia. "Lokalahtelaiset ovat edelleen ylpeitä omasta kotipitäjästään, paikallisesta identiteetistään."

    "Kokoomus ei elä Stadin ehdoilla tai Varsinais-Suomessa Turun ehdoilla", pitkään maakuntahallituksen puheenjohtajana Varsinais-Suomen liitossa toiminut Kanerva arvioi oman puolueensa linjaa.