Video: Näin siirrät pihakyyn turvallisesti uuteen maastoon

Kyyn voi houkutella luikertelemaan itse ämpäriin tai lapion päälle. Kepillä käärmettä voi varovaisesti ohjata tai nostaa. Kuva: Sanne Katainen

Ihminen kohtaa kyyn yleisimmin keväisin, kun matelijat lähtevät talvehtimispaikoistaan liikkeelle.

Oman kodin tai mökin pihapiirissä asuvaa kyytä usein kammoksutaan – eikä suotta, sillä kyyn purema voi olla ihmiselle vaarallinen.

Kyytä ei silti tarvitse tappaa, neuvoo Turussa asuva kyyasiantuntija Toni Beckman.

Ensinnäkin keväällä tavattu yksittäinen kyy saattaa olla ohikulkumatkalla.

"Jos näet kyyn kerran, paina paikka mieleen ja tarkista se toisena päivänä uudelleen. Todennäköisimmin kyseessä on vaelteleva koiras, joka ei ole jäämässä pysyvästi sijoilleen."

Kyyn voi nostaa kepillä, jossa on oksanhaara, Toni Beckman opastaa. Beckman on siirtänyt tänä keväänä jo noin 80 kyytä. Kuva: Sanne Katainen

Pihalla saattaa kuitenkin olla talvehtimisaluetta, jolla käärmeitä näkyy vuodesta toiseen. Silloin varteenotettava vaihtoehto on kyyn tai jopa useiden yksilöiden pyydystäminen ja siirtäminen muualle.

Siirto-operaatio kannattaa tehdä lämpiminä päivinä aamun viileydessä, kun kyyt ovat liikkeissään kankeita.

Seuraavalla videolla Beckman näyttää, miten kyy otetaan kiinni ja siirretään.

Varusteiksi tarvitaan kannellinen ämpäri tai saavi ja jotakin kättä pidempää: Harava, perhoshaavi tai puukeppi.

Ämpärin sijaan käy myös kannellinen laatikko, kuten seuraavalla videolla nähdään.

Tasaisessa maastossa kyytä voi ohjata pitkävartisella välineellä luikertelemaan itse kyljellään makaavaan ämpäriin. Epätasaisessa risukossa se ei onnistu, vaan kyy pitää nostaa noin käsivarren mittaisella kepillä.

"Grillipihdit ovat ehdottomasti liian lyhyet. Jos keppiä käytetään, siinä on hyvä olla pieni oksahanka suunnilleen suorassa kulmassa. Kyyn voi nostaa sivulta oksanhaaraan ylös kuin naulakon koukkuun", Beckman opastaa.

Puremalta kannattaa suojautua ainakin kumisaappain.

Ämpärin kansi pitää sulkea ja eläintä vapautettaessa avata siten, etteivät sormet jää ämpärin reunan sisäpuolelle.

Siirtovälineeksi sopii esimerkiksi kannellinen ämpäri. Kantta kiinnittäessä ja avattaessa pitää varoa, ettei kyy pääse puremaan kättä. Kuva: Sanne Katainen

Suojavälineitäkin tärkeämpää on rauhallisuus. Rauhallinen kyy ei pure vaan korkeintaan vähän sähisee. Se on varautunut, mutta ei tee yllättäviä liikkeitä.

"Jos ihminen ja käärme liikkuvat nopeasti, turvaväleistä on hankala pitää huoli. Hermostuessaan ihminen käyttää herkästi myös liikaa voimaa."

Kyytä ei kannata siirtää minne vain, sillä huonoon ympäristöön siirretty eläin ei selviä. Parhaiten eläin sopeutuu ympäristöön, joka muistuttaa mahdollisimman paljon alkuperäistä elinpiiriä. On myös suotavaa siirtää eläin paikkaan, jossa kyitä tiedetään elävän ennestään, esimerkiksi tunnetun talvehtimispaikan viereen.

Taajamassa tämä voi olla vaikeaa, sillä sopivaa asumatonta aluetta ei välttämättä ole tarjolla.

"Esimerkiksi Turussa henkiin ovat jääneet ne yksilöt, jotka ovat parhaiten sopeutuneet kaupunkiin. Sovin aina kaupungin kanssa mihin kyyt siirretään, että eläimet pärjäävät eivätkä aiheuta lisää ongelmia."

Kyytä pitää käsitellä rauhallisesti, jotta käärmekin pysyy rauhallisena. Kuva: Sanne Katainen

Kyyn uudesta elinpiiristä pitäisi löytyä sopiva talvehtimispaikka, vettä juotavaksi, jyrsijöitä ravinnoksi, saalistajilta suojaavaa aluskasvillisuutta sekä aurinkoisia paikkoja lämmittelyyn. Kyy tarvitsee myös tilaa. Se saattaa liikkua vuodessa kilometrin tai parinkin säteellä.

Beckmanin kokemuksen mukaan kyytä ei tarvitse siirtää kauas, sillä eläin todennäköisesti karttaa paikkaa, jossa se on saanut ikimuistoisen epämiellyttävän kokemuksen pyydystetyksi joutumisesta.

Jos kyy kaikesta huolimatta päätetään tappaa, pää pitää murskata ensin ja katkaista tämän jälkeen kaula. Pelkän niskan katkaisu on eläinrääkkäystä, koska kyy voi silloin pysyä tajuissaan pitkän aikaa.

Talvehtimiseen kyyt tarvitsevat suojaisan paikan, johon routa ei ylety. Luonnossa sopivia voivat olla kallionkolot, juurakot ja jyrsijöiden käytävät. Ihmisen vaikutuspiirissä elävät kyyt saattavat viettää talvea esimerkiksi ulkorakennuksen tai risukasan alla.

Jos talvehtimispaikkana on ollut ihmisen rakennelma, sen purkaminen tai muuttaminen voi ehkäistä kyyn paluuta paikalle.

Kyyllä on parhaat mahdollisuudet selvitä uudessa elinympäristössä, joka muistuttaa mahdollisimman paljon entistä asuinaluetta. Kuva: Sanne Katainen

Kyyn kohtaamisen mahdollisuutta on vaikea arvioida, sillä lajin levinneisyyttä ja kannan rakennetta ei tunneta tarkasti.

Beckman on toteuttanut vapaaehtoistyönään verkkoon kyyatlasta, johon kuka tahansa voi ilmoittaa havaintoja kyyn talvehtimispaikoista ja ihmisten tai eläinten kokemista puremista. Vanhatkin havainnot ovat tervetulleita.

"Tavoitteena on kerätä laajasti havaintoaineistoa tulevaisuudessa tehtävälle valtakunnalliselle kyyn kanta-arviolle. Yhdistelemällä tietoa purema- ja talvehtimispaikoista ja rakennetuista alueista ongelmia voidaan ehkäistä ennalta erityisesti taajamissa."

Lue lisää: Kyypakkaus ei tehoa kyyn myrkkyyn: "Viranomaisen pitäisi puuttua mainontaan"