EU:n komissio on lykkäämässä kiisteltyä lakiesitystä luonnon ennallistamisesta – perusteluna Ukrainan sotaan liittyvät kiireelliset toimenpiteet
MT:n tietojen mukaan yksi keskeinen syy lykkäykseen on myös useista jäsenmaista tullut kova arvostelu.
Suomessa turvepeltojen ennallistaminen olisi kuolinisku monille maatiloille. Kuvituskuva Kuva: Johannes TervoKomissio on valmistellut pitkään laajaa lakipakettia, jolla jäsenmaat määrätään palauttamaan ihmisen heikentämää ja turmelemaa luontoa yhä enemmän takaisin luonnontilaiseksi.
Tämä ennallistaminen eli palauttaminen luonnontilaan olisi pakollista. Suomessa velvoite koskisi alustavien arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin miljoonan hehtaarin ja vuoteen 2050 mennessä jopa neljän miljoonan hehtaarin metsä- ja peltoalueita.
MT:n komissiolähteistä saamien tietojen mukaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans joutuisi nyt kuitenkin lykkäämään lakipaketin julkistamista, jonka piti alun perin tapahtua 23. maaliskuuta eli ensi viikon keskiviikkona.
Virallinen perustelu lykkäykselle, josta tehdään lopullinen päätös ilmeisesti maanantaina, on Ukrainan sota ja sen vaatimat kiireelliset ruokaturvaan ja muuhun huoltovarmuuteen liittyvät toimenpiteet.
MT:n tietojen mukaan kyse on kuitenkin myös siitä, että Timmermansin "hyvin yksipuolisesti ilmasto- ja ympäristötekijöitä korostavaa" lähestymistapaa on arvosteltu voimakkaasti sekä jäsenmaissa että EU:n parlamentissa.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on halunnut lykätä säädösesitysten julkistamista, jotta Ukrainan sodan edellyttämistä toimenpiteistä päättäminen ei kilpisty jäsenmaiden ja EU:n instituutioiden väliseen riitelyyn.
Komissio on ensi keskiviikkona julkistamassa tiedonannon siitä, millä keinoilla EU:ssa pyritään varmistamaan elintarvikehuolto, johon Ukrainan sota iskee monella eri tavalla. Myös EU parlamentin on samana päivänä tarkoitus käsitellä ruokaturvaa.
Suomessa komission esitystä ennallistamislainsäädännöstä on arvosteltu voimakkaasti. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä esimerkiksi komission hahmotelmiin sisältyvä vaatimus turvepeltojen palauttamisesta luonnontilaan vaarantaisi huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa.
Myös Keski-Euroopan suurista jäsenmaista on viime kuukausina kuultu yhä enemmän ennallistamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Ranskassa vesistöjen, käytännössä suurten jokien ennallistamisvelvoitteet olisivat kova ja kallis isku maataloudelle.
Ympäristöasiantuntijat taas muistuttavat, että maankäyttö ihmisen tarpeisiin, Suomessa esimerkiksi metsätalous ja soiden ojittaminen, on maailmanlaajuisesti suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, jota EU:n komissio pyrkii ennallistamispaketillaan varjelemaan. Ennallistamista perustellaan myös ilmastohyödyillä.
Suomessa viljelyalasta 10-12 prosenttia on turvepeltoja, mutta noin puolet Suomen maatalouden hiilidioksidipäästöistä tulee turvepelloilta. Osin juuri siksi komission esityksissä vaaditaan, että suurin osa turvepelloista pitää palauttaa luonnontilaan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
