Kuun valloitus oli hullunrohkea hanke: "Vuosimallin 1968 kuplavolkkarissa on uudempaa tekniikkaa kuin Apollo-lennoissa"

Astronautti Edwin Aldrin suorittamassa Kuukävelyä Apollo 11 -lennolla heinäkuussa 1969. Aldrin on juuri asentanut käyttöön Apollon tieteellisten kokeiden laitteiston. Kuvan otti astronautti Neil Amstrong. Kuva: NASA / VB-VALOKUVAKESKUS

Henkeäsalpaava näkymä täydestä Kuusta on kuvattu Apollo 11 -lennolla 21. heinäkuuta 1969. Kuva: Nasa / VB-valokuvakeskus

Kuopion VB-valokuvakeskuksen näyttelytoimenjohtaja Laura White esittelee Ylen Kuustudiossa vuonna 1969 käytettyä rekvisiittaa. Valokuvakeskuksen kesänäyttelyssä palataan historialliseen suurtapahtumaan, ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Kuva: Pentti Vänskä

Lähikuva astronautin kengän jäljestä on otettu Kuun pinnalla historiallisen ensimmäisen kuukävelyn aikana Apollo 11 lennolla heinäkuussa 1969. Apollo 11 -kuumoduuli laskeutui Rauhallisuuden merenä tunnetulle alueelle Kuussa. Kuva: Nasa / VB-valokuvakeskus

Ihminen kävi Kuussa jo 1800-luvulla Jules Vernen romaaneissa. Georges Méliès teki Vernen ideoiden pohjalta mykkäelokuvan, jossa avaruusalus uppoaa kuu-ukon silmään. Ja sarjakuvataiteilija Hergé vei lehtimies Tintin Kuun kamaralle 1950-luvulla ydinvoimalla käyvällä avaruusraketilla.

Todellisuudessa ensimmäinen ihminen astui Kuun kamaralle 50 vuotta sitten, Suomen aikaa 21. heinäkuuta 1969. Neil Armstrong lausui kuolemattomaksi muodostuneet ensimmäiset sanat Kuun pinnalla: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.

Pohjolan perukoilla kuukävelyä seurattiin Ylen Kuustudiossa. Kun Armstrong astui Kuun kamaralle ja oli juuri sanomassa kuuluisia sanojaan, Yleisradion toimittaja Pasi Rutanen puhui hänen päälleen ja väitti, että Armstrong ei sanonut mitään historiallisia sanoja.

Tietokirjailija Markus Hotakainen on kirjoittanut lukuisia tähtitiedettä ja avaruustutkimusta käsitteleviä kirjoja. Apollo 11 -lento teki lähtemättömän vaikutuksen helsinkiläiseen pikkupoikaan.

”Olin viisivuotias ensimmäisen kuulennon aikana. Muistan selvästi tunteen, että nyt tapahtuu jotain tosi merkittävää. Minusta piti tulla isona astronautti. Sitten kävi niin, että kasvoin liian isoksi ja väärässä maassa.”

”Yleisradion Kuustudiossa pistää nyt silmään se, että asiantuntijat polttivat tupakkaa kuin korsteenit.”

Kuun valloitus oli Hotakaisen mukaan suurempi ihme kuin tavalliset ihmiset ymmärsivät. Apollo-lennot olivat jopa hullunrohkea hanke, koska joulukuun 1972 jälkeen kukaan ei ole käynyt Kuussa.

”Ensimmäinen autoni oli vuosimallin 1968 kuplavolkkari eli vähän uudempaa tekniikkaa, mihin Apollo-lennot perustuivat.”

Kun presidentti John F. Kennedy linjasi 1960-luvun alussa, että Yhdysvallat lähettää ihmisen Kuuhun, asiantuntijat olivat kauhuissaan. Miehitetyt avaruuslennot olivat alkutekijöissään ja Yhdysvallat oli saanut Alan Shepardin vasta piipahtamaan avaruuden rajalla.

Taustalla oli kylmän sodan aikainen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välinen kamppailu maailman herruudesta. Neuvostoliitto oli johdossa avaruuskilpailussa, koska se sai 1957 ensimmäisen satelliitin, Sputnik I:sen maata kiertävälle radalle. 1961 oli Juri Gagarinin avaruuslennon vuoro.

”Yhdysvalloilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tähdätä Kuuhun, jos se halusi ottaa johtoaseman avaruuskilvassa.”

Apollo 11:n miehistön muodostivat Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin Aldrin. Armstrong valittiin astumaan ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle.

Hotakaisen mukaan syynä tähän oli vankan ammattitaidon ja teknisen osaamisen lisäksi se, että Armstrong oli siviili.

”Yhdysvallat ei halunnut, että kuuhun menee ensimmäisenä sotilas. Neil Armstrong oli huipputaitava lentäjä ja hiljainen kaveri. Hänestä tuli suuri ja vastentahtoinen sankari.”

Suuri mediahuomio ei miellyttänyt ensimmäistä kuukävelijää. Armstrong vetäytyi myöhemmin julkisuudesta ja osallistui lähinnä vain tasavuosikymmeninä järjestettyihin juhlallisuuksiin.

Apollo 11 -miehistö oli vasta paluumatkalla maahan, kun Yhdysvalloissa jo kyseenalaistettiin, kannattaako Kuuhun mennä uudestaan. Monien mielestä se olisi turhaa rahanhaaskausta. Sittemmin epäonnistuneen Apollo 13 -lennon jälkeen alettiin pelätä myös ihmisuhreja.

Hotakaisen mukaan kilpailu avaruuden valloituksesta on taas tihentynyt viime vuosien aikana. Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi Aasian maat Intia, Kiina ja Japani tähyävät vahvasti Kuuhun.

”1960-luvulla ei haluttu, että Kuusta tulee punainen, mutta nyt se on taas mahdollista. Kiinalaiset ovat edenneet avaruusasioissa aasialaisella eleettömyydellä.”

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan suunnitelmissa on palata ensiksi Kuuhun, ja sen myötä saatavien tekniikoiden ja resurssien avulla voitaisiin toteuttaa miehitetty lento Marsiin. Hotakainen pitää ajatusta hölmönä.

”Kuuhun paluu maksaa niin paljon, että sen jälkeen Marsiin ei ole välttämättä enää varaa lentää. Nasan suunnitelma muistuttaa muinaisia halpalentoja, kun Helsingistä mentiin Tukholmaan Tampereen kautta.”

Menomatka Kuuhun kesti aikanaan kolmisen vuorokautta, mutta Marsiin lentäminen vie peräti puoli vuotta. Hotakaisen mukaan aika on itsessään iso ongelma Marsin lennolla, koska teknisten vikojen riski kasvaa ja alukselle on varattava paljon ruokaa, juomaa ja hengitettävää happea.

”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Voisin veikata, että ihminen astuu Marsiin 2037 ja ensimmäinen ihminen siellä on kiinalainen”, Hotakainen arvioi.

Kosmologi Stephen Hawking on todennut, että ihmiskunnan on haettava elintilaa avaruudesta, tai edessä on sukupuutto. Hotakaisen mielestä tällainen puhe on äärimmäistä todellisuuspakoa.

"Olemme pilaamassa tätä planeettaa kovaa vauhtia ja nyt meidän pitäisi päästä toiselle planeetalle pilaamaan se."

”Kannattaisi ennemmin miettiä, mitä pitäisi tehdä, että pystymme asumaan ja elämään maapallolla. Ihminen levittäytyy varmasti tulevaisuudessa aurinkokunnassa muuallekin, mutta se ei ratkaise 2000-luvun alun ongelmia”, Hotakainen sanoo.

• Kuopiolaisen VB-valokuvakeskuksen koko perheen kesänäyttely Man on the Moon – Matka Kuuhun elää uudelleen ihmisen ensimmäisen kuukävelyn heinäkuussa 1969. Näyttely on avoinna 31.5.–1.9.2019.
• Yhdysvaltain Apollo-ohjelman astronautti Neil Armstrong laskeutui ensimmäisenä ihmisenä Kuun kamaralle 21. heinäkuuta 1969
• Avaruuden valloituksen huippuhetkeen palataan Kuopiossa kymmenien värivalokuvien sekä video- ja äänitallenteiden kautta. Näyttelyn materiaali on koottu Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn Apollo-kuuohjelman arkistoista, ja se on valikoitu vain VB-valokuvakeskuksen kesänäyttelyä varten.
• Kesänäyttelyn nostalgiahuone tarjoaa komean mahdollisuuden palata uudelleen ensimmäisen kuulennon televisiolähetykseen.
• Suomen ensimmäinen alueellinen valokuvakeskus, VB-valokuvakeskus, on toiminut Kuopiossa vuodesta 1987. VB-valokuvakeskuksen tehtävänä on edistää valokuvakulttuuria erityisesti Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa.
• Keskus sijaitsee idyllisessä puutalossa, samassa rakennuksessa kuin aikoinaan valokuvaaja Victor Barsokevitschin (1863-1933) ateljee.

Astronautti James Irwin tekee kunniaa Yhdysvaltain lipulle Apollo 15 -lennon kuukävelyllä 1. elokuuta 1971. Kuva: Nasa / VB-valokuvakeskus

Kuopion VB-valokuvakeskuksen näyttelytoimenjohtaja Laura White esittelee kesänäyttelyä, jossa palataan historialliseen suurtapahtumaan, ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Kuva: Pentti Vänskä