Ranskassa vaalipäivä on alkanut vilkkaasti – yllätykset voivat heilauttaa koko Eurooppaa

Mies käveli Ranskan presidentinvaalien julisteiden ohitse Luoteis-Ranskan Henin-Beaumontissa aiemmin tällä viikolla. LEHTIKUVA/AFP 

Ranskassa äänestys presidentinvaaleissa on alkanut vilkkaasti. Ranskalaiset ovat käyneet uurnilla vaalipäivän ensimmäisinä tunteina hieman edellisiä presidentinvaaleja innokkaammin.

Sisäministeriön mukaan ensimmäisen neljän tunnin aikana äänestämässä on käynyt noin 28,5 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ennakoisi hieman korkeampaa äänestysprosenttia kuin vaaleissa vuonna 2012.

Presidenttiehdokkaista muun muassa Emmanuel Macron, Marine Le Pen ja Benoit Hamon ovat käyneet kukin antamassa äänensä.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Macron oin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.

Kaikkiaan äänioikeutettuja on lähes 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50  000 poliisia ja 7  000 sotilasta.

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima.

Kärkiehdokkaista esimerkiksi äärioikeiston Le Pen ja laitavasemmiston Melenchon vastustavat EU:ta. Melenchon on väläyttänyt myös Ranskan vetämistä ulos sotilasliitto Natosta. Poliittista keskustaa lähellä oleva Macron on puolestaan kampanjoinut vahvasti EU:n puolesta.

EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.

Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Francois Fillon on mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon sen sijaan on kannatuskyselyissä tipahtanut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Ehdokkaita 11, mahdollisuus jatkoon neljällä

Presidentin paikkaa tavoittelee yhteensä 11 ehdokasta, mutta käytännössä vain kärkinelikkoon kuuluvilla on mahdollisuus ponnistaa jatkoon.

Marine Le Pen, 48

– oikeustieteellisen koulutuksen saanut Le Pen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2004.

– nousi Kansallisen rintaman johtoon 2011.

– kahdesti eronnut, kolme lasta.

– haluaa kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä ja karkottaa laittomasti maassa olevat. Puhunut Ranskan islamilaistumista sekä EU:n Venäjä-pakotteita vastaan.

–  odotetaan saavan ensimmäisellä kierroksella joko eniten tai toiseksi eniten ääniä.

Emmanuel Macron, 39

– investointipankkiiri, joka nousi vuonna 2014 presidentti Francois Hollanden neuvonantajasta talousministeriksi ja ajoi muun muassa läpi kauppojen sunnuntaiaukiolon.

– erosi hallituksesta 2016 perustettuaan oman keskustalaisen En Marche (Liikkeelle) -liikkeen. Macron ei ole koskaan aiemmin ollut ehdolla vaaleissa.

– naimisissa 20 vuotta itseään vanhemman, entisen opettajansa Brigitte Trogneux'n kanssa.

– haluaa muun muassa siirtymistä hiilestä uusiutuvaan energiaan ja yritysverotuksen selkeää alentamista.

–  on johtanut viimeisimpiä kannatuskyselyitä. Jos Le Pen ja Macron ovat vastakkain toisella kierroksella, Macronin odotetaan voittavan.

Francois Fillon, 63

– ex-pääministeri ja arvokonservatiivi peittosi yllättäen tasavaltalaiset-puolueen esivaalissa ex-presidentti Nicolas Sarkozyn ja ex-ulkoministeri Alain Juppen.

– kampanjaa ovat leimanneet epäilyt, joiden mukaan Fillon olisi maksanut puolisolleen ja lapsilleen perusteettomia avustajapalkkioita julkisista varoista.

– naimisissa walesilaisen Penelope Clarken kanssa, viisi lasta.

– haluaa karsia 500 000 julkisen sektorin virkaa ja lakkauttaa 35-tuntisen työviikon sekä luopua EU:n Venäjä-pakotteista.

–  oli vielä vuoden alussa selvä kärkiehdokas, mutta kampanjaa ympäröineet kohut ovat pudottaneet kannatusta.

Jean-Luc Melenchon, 65

– opiskelija-aikojen trotskilaisaktivisti ja pitkän linjan vasemmistopoliitikko on ollut vuodesta 2009 saakka europarlamentaarikko, vastustaa nykyistä EU:ta.

– kampanjoi puolueisiin sitoutumattoman La France Insoumis (Alistumaton Ranska) -liikkeen ehdokkaana.

– syntynyt Marokossa, eronnut, yksi lapsi.

– haluaa muuttaa nykyisen presidenttivaltaisen järjestelmän, kasvattaa rajusti julkisia menoja, Ranskan pois Natosta ja 90 prosentin veron yli 400 000 euron vuosituloille.

–  menestyi hyvin vaaliväittelyissä ja on kohentanut kannatustaan viime viikkoina.