Suomenhevosten kilpailuttamiseen toivotaan malttia
Juontaja Kyösti Saranpää ja raviohjastaja Arto Hammar pohtivat suomenhevosten kilpailuttamista. Taustakuvassa Hammarin 1990-luvun ajokki Huvi F. Satu Pitkänen Kuva: Viestilehtien arkistoYPÄJÄ
Koelähtöä tärkeämpää olisi pystyä ajamaan nuorilla hevosilla enemmän lähtöjä maltillisella vauhdilla, sanoo viime kesänä Mariminin ravikuningattareksi ohjastanut Arto Hammar. Näin hevonen ehtii kehittyä kilpailujen myötä.
Hammar piti puheenvuoron suomenhevoskasvatuksen seminaarissa Ypäjällä.
”Hevosen joutuu nykyisin laittamaan todella tiukalle ensimmäisissä kilpailuissaan. Vaikka se olisi kuinka lahjakas, ei ole helppoa juosta 1.30 kilometriaikoja heti uran alussa”, pohti Hammar.
Hammarin mukaan suomenhevoset ovat myös altteimmillaan loukkaantumisille juuri 4–5-vuotiaina.
”2–3-vuotias suomenhevonen kestää yllättävänkin paljon valmennusta. Vaivat tulevat vasta pari vuotta myöhemmin. Silloin hevoset tulevat raskaammaksi, kun niille kehittyy massaa.”
”Ennen tammahevosen kilpailuikä loppui aikaisemmin, jos se ei ollut varsonut. Monta kertaa olikin varmasti hyvä, että tammat astutettiin aikaisin ja alettiin sitten vasta ajaa kilpaa”, muisteli Hammar.
Jos koelähtörajojen kiristäminen ei ole kasvatuksen eikä hevosten etujen mukaista, niin miksi näin on toimittu? Totopelaajille kun ei ole väliä, minkälaisia hevosten ennätykset ovat.
”On sanottu, että urheilun taso paranee. Huippu-urheilua ei kuitenkaan ole ilman massaurheilua. Moni varsa on mennyt pilalle niin, että niitä on hiillostettu liikaa jo silloin, kun on vasta tähdätty koelähtöön. Koelähtö saattaa olla kovempi kuin hevosen ensimmäinen kilpailu”, sanoi Kyösti Saranpää. Hän toimi Vermon raviradan kilpailusihteerinä yli 30 vuoden ajan.
”Jos hevonen on todella lahjakas, niin vaikeinta on saada sen huumori pysymään kunnossa. Nykyisin hevoset annetaan yhä useammin ammattikuskien ajettavaksi. Ennen isännät ajoivat itse ja tunsivat hevosensa”, Hammar jatkoi.
”Nyt ei kehdata tuoda hevosta ammattilaiselle, jos se ei ole tarpeeksi kovassa kunnossa. Valmentaja saisi kehittää hevosen tiettyyn pisteeseen kotona. Jos valmentajan ja ohjastajan yhteistyö toimii, osaa ohjastaja ottaa sitten vastuun hevosen kehityksestä istuessaan kärryille.”
Hammar harmitteli, että ajokulttuurimme on sellainen, että ajetaan alusta asti kovaa.
”Ja monesti se on liian kovaa.”
Tulevana kesänä koelähtöjärjestelmään onkin odotettavissa uudistus. Suomen Hippoksen uusi kilpailusarja ”nuoret radalle” alkaa heinäkuun alussa, ja se on suunnattu opetuslähdön hyväksyneesti suorittaneille 3-vuotiaille suomenhevosille.
Kaikki hyväksytyn juoksun tehneet hevoset saavat vähintään sadan euron palkinnon, joka ei kuitenkaan näy niiden virallisessa voittosummassa. Yhteensä nuori hevonen voi ansaita näistä lähdöistä 550 euroa. Lähdön tulos hyväksytään myös koelähdöksi, mikäli koelähtöraja alittuu.
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
