Hyvä hallinto on jokaisen oikeus
Kuva: Viestilehtien arkistoOn huonoa hallintoa, että viranomaisohjeet ja määräykset tulevat viljelijöille viime tingassa tai jälkikäteen. Viljelijä joutuu tekemään päätöksensä tietämättä, mihin sitoutuu.
Esimerkiksi viime syksynä EU-tuomioistuin antoi uuden tulkinnan siitä, milloin pellot muuttuvat pysyviksi nurmiksi. Tulkintaa selvittävä asiakirja valmistui komissiosta vasta kesällä, mutta viljelijöiden piti ilmoittaa suunnitelmansa jo keväällä.
Lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus hyvään hallintoon. Hänen tulee saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä ja asianmukaisesti. Viranomaisten toiminnan tulee olla ennakoitavaa.
”Ei ole pelkkä toivomus, että viranomaiset noudattaisivat hyvää hallintotapaa, vaan kansalaisella pitäisi olla siihen todellinen oikeus”, kertoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.
EU tukee maataloutta, jotta kuluttajahinnat pysyvät matalina. Samalla EU säätelee tuotantoa.
Viljelijät ovat hyvin riippuvaisia viranomaispäätöksistä.
”Jos viljelijät kantavat vastuun siitä, että he tulkitsevat epäselviä pykäliä oikein, vaatimukset ovat väärin päin”, Mäenpää toteaa.
”Viranomaisille kuuluu vastuu siitä, että velvoitteet määritellään selkeästi ja asiat hoituvat oikein.”
Sopimukset sitovat molempia osapuolia. Valtionkin pitää noudattaa sopimukseen kirjattuja velvoitteita.
Sopimusrikkomuksen voi viedä hallintoriitamenettelynä hallinto-oikeuteen. Huonosta hallinnosta tai epäasianmukaisesta kohtelusta voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
EU:n huonoista käytännöistä voi kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.
”Mutta jos viranomainen viivyttelee tai toimii muuten epäasianmukaisesti tai kohtuuttomasti, seuraamukset ovat pieniä”, Mäenpää kertoo. ”Virkarikossanktioita ei juuri tule.”
Viranomaiset perustelevat viime tingassa tulevia päätöksiä ja ohjeita sillä, että EU:n direktiivit tulivat myöhässä, eikä suomalaisella hallinnolla ei ole aikaa toimittaa ohjeita nopeammin.
”Hyvä hallinto ei ehkä todennu EU:n käytännöissä, mutta lainsäädännössä se kyllä on”, Mäenpää toteaa.
Mäenpää kertoo, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä on melkein kopioitu Suomen perustuslaista, koska suomalaiset olivat aktiivisia asiassa perusoikeuskirjaa tehtäessä.
Tulisikin muuttaa toimintakulttuuria ja käytäntöjä sekä suhtautumista.
”Pitäisi sitoutua hyvän hallinnon mukaisiin toimintatapoihin”, Mäenpää sanoo. ”Valitukset voivat tietenkin vauhdittaa muutoksia.”
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
