EU-maat yhteisymmärrykseen uudesta maatalouspolitiikasta – ministeri Leppä: "Jotakuinkin sellainen, mitä Suomi tavoitteli"
EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet unionin maatalouspolitiikasta neuvotellun kompromissin. Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä neuvottelutulos.EU-instituutioiden viime viikolla saavuttama kompromissi EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) on "jotakuinkin sellainen, mitä Suomi tavoitteli", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo.
”Tällä turvataan ruuantuotanto ja maatalouden harjoittaminen Euroopassa. Lisäksi sovulla pidetään maatalouden kilpailukykyä yllä ja ilmasto- ja ympäristökunnianhimo kasvaa.”
Maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen eteen pitää vielä tehdä ministerin mukaan töitä.
Tämä näkyy erityisesti niin kutsutun sosiaalisen ehdollisuuden kirjauksissa, jossa maataloustukien saannin ehdoiksi vaaditaan EU:n työdirektiivien noudattamista.
Työlainsäädäntövaatimus osana uutta maatalouspolitiikkaa tulee jäsenmaille pakolliseksi vuonna 2025.
”Sosiaalinen ehdollisuus pitää rakentaa siten, ettei tule uutta byrokratian kehikkoa. Meidän on seurattava, ettei sosiaalisen ehdollisuuden tavoite käänny itseämme vastaan”, Leppä toteaa.
EU-maiden maatalousministerit kokoontuivat maanantaina keskustelemaan juhannuksena saavutetusta cap-päätöksestä. Se sai jäsenmaiden tuen, mutta Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä kompromissi.
Moni Suomen maataloudelle tärkeä asia on mukana tuoreessa sovussa. Esimerkiksi eteläisen Suomen 141-tuen sekä tuotantoon sidottujen tukien tasot ovat turvattuja.
Jatkossa EU:n maatalousbudjetista 25 prosenttia suorista tuista ja 35 prosenttia maaseudun kehittämisen rahoituksesta tulee ohjata ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.
Suomi sai muutettua laskentatapaa niin, että jos jäsenmaa tekee paljon ympäristö- ja ilmastotoimia maaseudun kehittämisrahoilla, voitaisiin tämä ottaa huomioon vähentävästi suorien tukien ympäristövaatimuksissa.
Vaikka ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kiristyvät uuden capin myötä, Suomi on saanut neuvoteltua mukaan pohjoiselle maalle tärkeitä joustoja.
Mukana on muun muassa vaatimus turvemaiden ja kosteikkojen suojelusta alkaen vuodesta 2025, johon Suomi on saamassa poikkeuksen. Teknisissä neuvotteluissa vielä selvitetään, ovatko uudet turvepellot tukikelpoisia vai ei.
”Paljaan maan kiellossa voidaan ottaa huomioon lyhyt kasvukausi ja siihen liittyvä ankara talvi. Lisäksi nykyiset turvepellot säilyvät viljelyssä. Aidossa viljelykierrossa mainitaan viljelyn monipuolistaminen”, Leppä kertoo Suomelle tärkeistä ympäristötoimenpiteiden joustoista.
Jatkossa kymmenen prosenttia maataloustuista tulee osoittaa pienille ja keskisuurille tiloille. Suomi toivoi myös tähän kirjaukseen joustavuutta, koska maan tilarakenteessa ei ole suuria kokoeroja.
Suomella on mahdollisuus perustella kansallisessa cap-suunnitelmassa myös muuta prosenttia, koska suurta tarvetta tukien uudelleenjakoon ei ole.
”Tilarakenne Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullisen tasainen ja siksi on pidetty tärkeänä, että se on vapaaehtoinen ja meillä on tarpeeksi joustoa”, Leppä sanoo.
Seuraavaksi jäsenmaat lähettävät omat cap-suunnitelmansa EU-komissiolle.
Osana uutta maatalouspolitiikkaa jäsenmaat saavat enemmän liikkumatilaa päättää omista toimenpiteistään. Se edellyttää, että komissio hyväksyy jokaisen jäsenmaan cap-suunnitelman, jossa EU:n maat perustelevat omia toimiaan.
Lepän mukaan Suomen kansallisen strategian tulee lähteä lausunnolle mahdollisimman pian.
”Yksityiskohtia työstetään ja uusi ohjelmakausi on valmis alkamaan 2023. Jos käsittely viivästyy, silloin pahimmassa tapauksessa käy niin, että politiikka tulee voimaan vasta vuonna 2024. Silloin neuvotellut uudistukset eivät tule voimaan ja toteudu.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
