”Viljelijä on ruokaketjun torppari”
Tornio (MT)
Nykyisessä ruokaketjussa viljelijä on kuin entisajan torppari, MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg sanoo.
Åberg esitti vertauksen Pohjolan talonpoikaisjärjestön NBC:n kokouksessa perjantaina. ”Maailman ruokamarkkinoilla menee hyvin, mutta maatalouden kannattavuus on ennätyksellisen heikko.”
Kaikkien viiden pohjoismaan edustajat tunnistivat ongelman. Kokous peräsi viljelijöille oikeudenmukaista asemaa ruokaketjun tulonjaossa.
Toive kohdistuu ennen muuta kauppaan – ja nyt myös kilpailuviranomaisiin ja poliitikkoihin, jotka ovat heränneet selvittämään kaupan toimintatapoja.
Kilpailuviraston selvityksen mukaan kaupan toiminta ei ole lainvastaista mutta kylläkin harmaalla alueella. Kyseenalaisia ovat esimerkiksi kynnysrahat, joita kauppa vaatii tavarantoimittajilta.
Maataloudesta on saatavissa kaikki mahdollinen tieto, mutta teollisuus ja kauppa piilottelevat omia tietojaan. Kokous korosti kuluttajan oikeutta saada tietää, mihin ruokaeuro tai -kruunu menee.
Pellervon taloustutkimus PTT on laskenut, että 2000-luvulla vuoteen 2009 kaupan ja ravintoloiden osuus ruokaeurosta kasvoi 10 sentistä 29 senttiin.
Teollisuuden osuus pieneni 34 sentistä 28 senttiin – ja maatalouden 14 sentistä 10 senttiin.
Euroopan 16 suurimmasta meijeristä 11 on osuuskunta tai sellaisen omistama yritys, lihataloista 7. Joukossa ovat Valio, HK Scan ja Atria.
Kansainvälistymisellä haetaan kasvua ja mittakaavaetuja. PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen ja Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta muistuttivat, ettei niiden saavuttaminen ole itsestäänselvyys.
Moni osuuskunta on hankkinut kasvuun pääomaa pörssistä. Se tuo ristiriidan: tuottajajäsenet haluavat parhaan tuottajahinnan, sijoittajat osinkoa ja osakkeen arvon nousua.
Kansainvälistymisen yksi iso kysymys on, otetaanko ulkomaisia tuottajia jäseneksi. Isot suomalaisosuuskunnat eivät ole ottaneet, mutta maailmalla on päinvastaisiakin esimerkkejä, lähimpänä Arla.
Pyykkönen kehotti pohtimaan, voiko jäseneksi ottaminen helpottaa toimintaa ja tuottaa kilpailuetuja. Toisaalta vanhoilla jäsenillä on huoli kerryttämänsä pääoman pysymisestä omissa käsissä.
Asunta muistutti, ettei kansainvälistyminen ole itseisarvo.
”Hallituksen pitää kyseenalaistaa jokainen askel. Kansainvälistymisen pitää olla strategian ja perustehtävän mukaista. Kasvu on tärkeää. Mutta kannattavuus on aina tärkeämpi.”
Ratkaisevaa Asunnan mielestä on neuvottelutaito ja ajoitus, paljolti tuuri. Suomen metsäyritykset törmäsivät euron vahvistumiseen, jolloin kruunun pitänyt Ruotsi sai maailmalla edun.
”Yritysosto on hyvä tapa päästä historiaan – ei tosin aina sillä tavalla kuin on halunnut”, Asunta päätti.
NBC on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen yhteistyöelin. Se kokoontui Torniossa torstaina ja perjantaina. Osanottajia oli 49. Kokouksen ohessa he tutustuivat Tornionjokilaakson maatalouteen ja muihin elinkeinoihin.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
