Kuntaliitokset syöneet äänestysintoa selvästi pienissä kunnissa
Pienissä liitoskunnissa äänestysaktiivisuus laski kuntaliitoksen jälkeen keskimäärin 69 prosentista 65:een.
Tutkimuksessa seurattiin äänestysaktiivisuutta viidessä kuntavaalissa vuosina 2000–2017. LEHTIKUVA / MIKKO STIGKuntaliitokset ovat vähentäneet selvästi äänestysintoa pienissä liitoskunnissa, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Suurissa liitoskunnissa äänestysaktiivisuus ei muuttunut.
Tutkimuksessa seurattiin äänestysaktiivisuutta viidessä kuntavaalissa vuosina 2000–2017. Kuntaliitokset tulivat voimaan vuonna 2009. Pienissä liitoskunnissa äänestysaktiivisuus laski kuntaliitoksen jälkeen keskimäärin 69 prosentista 65:een.
Tutkijat pitävät neljän prosenttiyksikön laskua merkittävänä. Tulos voi selittyä sillä, että kunnan väkiluvun kasvaessa paikallisdemokratia kärsii. Isossa kunnassa äänestäjät ja ehdokkaat tuntevat huonommin toisensa ja yhteisöllisyyden tunne voi olla heikompi.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että äänestysprosentti laski eniten niissä liitoskunnissa, missä asukkaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa politiikkaan laskeneen eniten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
