Itseoppinut köyhän mökin poika
Konepajamuseo Keervärkin isäntä vaikuttaa tutkijaluonteelta. Asiantuntemus on kuitenkin pitänyt hankkia itseopiskeluna.
”Tykkään selvittää, miten asiat toimivat”, Tauno Hirvi myöntää.
”Köyhän mökin poikana ei ollut mahdollista käydä kouluja, mutta asiat ovat aina kiinnostaneet syvällisemmin ja olen ollut valtavan kova lukemaan.”
Kylähullun mainetta Hirvi ei halua harrastuksensa vuoksi.
”Moni varsinkin täällä maaseudulla mieltää minut joksikin romun kerääjäksi, mutta minulla on laajempi näkökulma asiaan, eli teollisuusperinteen ja myös -työn tallennus.”
Kirjastoon on kertynyt aarreaitta, josta löytyy pitkälti yli toistatuhatta teosta ja mappia. Historiaa Hirvi on tallentanut yhtä lailla työntekijän ja työn teettäjän näkökulmasta.
”Arvokkain on ehkä Keksintöjen kirja vuodelta 1874. Toinen on tämä Suomen teollisuushallituksen tiedonantojen sarja, joka julkaistiin vihkoina joka kuukausi ja sidottiin kirjoiksi.”
Keräilyharrastus on jalostunut matkan varrella, sillä kaikkea ei ole mahdollista kerätä. Tilanahtauden vuoksi Hirvi on luopunut mallipuusepänverstaastaan.
”Tallessa se on silti edelleenkin. Antaisin hyvin edullisesti jollekin, joka haluaisi perustaa puusepänverstasmuseon.”
Hiljattain eläkkeelle jääneeltä Hirven aika ei käy pitkäksi. Pronssivalannan lisäksi miestä kiehtoo esimerkiksi järvimalmi.
”Meitä on muutaman miehen ryhmä, jonka tarkoitus on tehdä rautaa järvimalmista ensi kesän Seppäpäivillä Haapajärvellä.”
Oma poika innosti jenkkiautojen pariin. Nyt tallissa odottaa alkuvuoden 1964 Ford Mustang, joka on varmasti mallinsa ensimmäisiä maahantuotuja.
”Haen elämyksiä harrastuksista. Olisi valtavasti asioita, jotka innostaisivat, mutta valitettavasti on vain yksi elämä.”
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
