Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Juhani Suomea kummastuttaa hirvittävä huolestuminen vihapuheesta – "Nykymeno on aika siistiä, mutta ehkä politiikoista on tullut arkanahkaisia"

    Kokenut historiantutkija palaa leipälajiinsa. Juhani Suomen uusi kirja on Urho Kekkosen kunnianpalautus.
    Juhani Suomea tituleerataan usein Kekkos-tutkijaksi. Miestä itseään leima harmittaa. Hän muistuttaa kirjoittaneensa tutkimuksia kaikista presidenteistä.
    Juhani Suomea tituleerataan usein Kekkos-tutkijaksi. Miestä itseään leima harmittaa. Hän muistuttaa kirjoittaneensa tutkimuksia kaikista presidenteistä. Kuva: Sanne Katainen

    Historiantutkija ja ulkoasiainneuvos Juhani Suomi palaa 10 vuoden tauon jälkeen mieliaiheensa Urho Kekkosen pariin. Helmikuussa ilmestynyt kirja keskittyy Kekkosen poliittisiin taisteluvuosiin jatkosodan jälkeen.

    Suomen mukaan Kekkosen mahtivuodet 1970-luvulla esitetään mediassa kohtalonomaisena. Vastapainon julkaisema kirja kertoo, miten Kekkosen poliittinen ura ehdittiin kuopata jo kolmesti, mutta hän nousi alhostaan ja kipusi tasavallan kärkipaikalle 1956.

    "Halusin palauttaa Kekkosen vaikean vaiheen ihmisten mieliin, koska kukaan ei jaksa enää perehtyä lähteisiin eikä tutustua lähdekirjallisuuteen. Hyvä esimerkki on Sanoman tarina "Kekkosen juutalaisista", vaikka hänellä oli kovin vähän tekemistä Suomen rajalta käännytettyjen juutalaisten kanssa."

    Suomea kummastuttaa hirvittävä huolestuminen vihapuheesta, mikä nousi esille myös presidentti Sauli Niinistön puheenvuorossa valtiopäivien avajaisissa.

    Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa räksyttäminen on lastenleikkiä siihen verrattuna, miten poliitikkoja kohdeltiin 1940- ja 1950-luvulla puhumattakaan presidentti Ståhlbergin kohtelusta jo aiemmin

    "Stalkkaaminen ei riittänyt, vaan silloin käytettiin aseita. Kekkostakin kohti ammuttiin. Nykymeno on aika siistiä, mutta ehkä politiikoista on tullut arkanahkaisia."

    Professorin mukaan Suomen oikeistosuuntaus ja ulkopolitiikan uusi linja vaikuttavat keskusteluun Urho Kekkosesta. Kekkonen ei sovi natottamisen ja EU-intoilun aikakauteen.

    "Ulkopolitiikan länsisuuntautumista perustellaan sillä, että vanha Paasikiven-Kekkosen linja oli pelkkää nöyristelyä ja suomettumista. Olen peräänkuuluttanut, että mainitkaa nyt edes yksi esimerkki, mutta ei sitä ole kuulunut."

    Kekkonen ajoi 1950-luvun alussa Pohjois-Suomen valtiojohtoista teollistamista, mikä herätti vastustusta kokoomuksessa ja SDP:n oikeistosiivessä. Myös maalaisliitossa oli kymmenkunta merkittävää oikeistopoliitikkoa Viljami Kalliokoskesta lähtien, jotka kampittivat ankarasti Kekkosta sotien jälkeen.

    Suomi harmittelee, että Kekkosen kehitysaluepolitiikasta on luovuttu vähitellen 1980-luvun lopulta lähtien. Haja-asutusalueet on unohdettu varsinkin viimeisillä hallituskausilla, Jyrki Kataisen (kok.) hallituksesta lähtien.

    "Onneksi Kekkonen ehti kuolla ennen kuin hänen elämäntyönsä purettiin. Valtiojohtoinen avainteollisuus on privatisoitu. Aluepolitiikasta puhutaan vielä, mutta se tarkoittaa vain maakuntakeskuksien kehittämistä. Maaseudun tiet rapautuvat, sähkön hinta nousee ja yksityisautoilu on kirosana."

    Ylen kahdeksanosainen tv-sarja presidentti Mauno Koivistosta nousi puheenaiheeksi vuodenvaihteessa. Suomi ihmettelee, miksi Jari Tervo ratsastaa ohjelmalla, jonka on käsikirjoittanut toimittaja-kirjailija Marjo Vilkko.

    "Vilkko ei ole historian eikä politiikan tutkija. Sarjan haastateltavat ovat lähinnä Koiviston ystäviä tai hänelle myötämielisiä ihmisiä."

    Suomen mukaan sarja lähtee väärille urille heti ensimmäisessä jaksossa käsitellessään vuoden 1981 hallituskriisiä. Pääministeri Koivisto esitetään demokraattina, joka nousee diktaattori Kekkosta vastaan.

    Suomi sanoo, että kriisissä oli kysymys nimenomaan sosiaalidemokraattien sisäisestä valtataistelusta Koiviston ja Kalevi Sorsan välillä.

    "Koivisto oli erittäin taitava poliitikko. Hän laski sen varaan, että Kekkonen ei jaksa nousta enää häntä vastaan ja myös SDP:n kädet olivat sidotut."

    Juhani Suomen Mauno Koivisto-kirjasarja tyssäsi kolmeen osaan. Hän lopetti kirjoittelun, koska professorille ei uskallettu enää antaa asiakirjoja ja tietoja.

    "Mauno Koivisto siirsi paperinsa Kansallisarkistoon. Anoin kolmesti lupaa käyttää niitä. Kansallisarkiston pääjohtajat pyysivät, että voinko vetää hakemukseni takaisin. Sen verran suurta oli herranpelko Suomessa."

    Omasta elämästään Juhani Suomi on kertonut esimerkiksi kirjoissaan Vorraaja (2010) ja Entä tähtein tällä puolen? (2011). Suomi jatkaisi mielellään päiväkirjasarjaa, mutta kustannusmaailma on muuttunut radikaalisti viidessä vuodessa. Nyt julkaistaan lähinnä elämäntaito-oppaita ja elämänkertoja julkisuuden henkilöistä.

    "Kun tarjosin viimeisintä kirjaa kustantajille, eräs henkilö tuumasi vähän vinoillen, että jos se Kekkonen olisi ollut edes seksuaalisesti poikkeava. Sellainen kuulemma myy"

    77-vuotiaalla Juhani Suomella on mielessä vielä yksi kirjahaave. Hän haluaisi tutkia, miten Suomen ulkopolitiikka haki uomaansa reunavaltiosuuntauksen kaaduttua 1920-luvun alussa.

    "Sen kirjan haluan vielä tehdä, jos luoja suo elinpäiviä."

    Lukeminen on Suomen toinen rakas harrastus. Hän ahmii kaikenlaista kirjallisuutta runoudesta tietokirjoihin. Nyt eläkeläisen aikaa vie myös tyttären rakennusprojekti Pornaisissa.

    "Palaan maaseudulle, vaikka luulin lähteneeni sieltä lopullisesti. En viljele Pornaisissa maata, mutta istutan puita ja seuraan naapurin lammaslaumojen elämää."

    Juhani Suomi: Kolmasti Kuopattu — Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944-1956, Vastapaino 2020, 352 sivua.