Rikkakasvien torjunta ajankohtaista

Voimakkaan tuulen takia rikkakasviruiskutuksia on jouduttu siirtämään, mutta loppuviikkoa kohti tuuli näyttäisi ennustusten mukaan laantuvan. Torjuntatehot ovat olleet hyvät.

Peltoemäkkiä on taimettunut runsaasti juurikaspelloilla, ja sitä on lisäksi jäänyt ensimmäisestä ruiskutuksesta.

Kun ensimmäiset kasvulehdet ovat avautuneet, emäkki on herkempi torjunta-aineille. Sen torjunta onnistuu normaalilla tankkiseoksella.

Emäkki on hento kasvi, ja se jää kasvukauden aikana kasvuston alle. Se tuhoutuu myös helposti harauksessa.

Jos sauniossa ensimmäiset kasvulehdet auki, torjunta onnistuu hyvin tankkiseoksella, jossa on Safaria, kevyillä mailla 15–20 g/ha ja savi- ja multamailla 25–30 g/ha.

Jos peltosaunioita on jäänyt ruiskutuksista ja niiden läpimitta on yli 2,5 senttiä, suositellaan tankkiseokseen lisäksi Matrigonia (40–60 g/ha) riippuen saunioiden koosta.

Safaria ei saa käyttää pohjavesialueilla, ja Matrigonia on käytettävä peltosaunion torjumiseksi.

Jos ruiskutuksista on kuitenkin jäänyt rikkakasveja, kuten mataraa, tatareita tai saunioita ja täydennysruiskutusta tarvitaan, sen aika on noin viikon kuluttua edellisestä ruiskutuksesta.

Juolavehnän paras torjunta-

ajankohta on, kun valkoiset maavarret ovat 2–3 senttimetrin mittaisia. Tällöin juolavehnässä on 3–5 lehteä.

Juolavehnän ja tavallisen rikkakasviruiskutuksen väliin kannattaa jättää suositusten mukaan 4–5 päivää. Jos tavallinen rikkakasviruiskutus on ajankohtainen, se tehdään ensin.

Elinvoimaisilta näyttävät juolavehnäkasvustot kannattaa ruiskuttaa toiseen kertaan viimeistään kolmen viikon kuluttua. Vesimäärä kannattaa pitää 200 l/ha, jotta aine tunkeutuu hyvin kasvustoon. Jos pellolla esiintyy runsaasti juolavehnää, pellot kannattaa ruiskuttaa kahdesti.

Juolavehnän torjuntaan on hyväksytty Agil 100 EC (0,75-1,5 l/ha) ja Targa Super 5 SC (1,5–2,0 l/ha). Näillä valmisteilla ei ole pohjavesirajoitusta ja ne torjuvat juolavehnän hyvin vielä 4–5-lehtiasteella.

Ota huomioon, että juurikkaan kohdalla Targa Superilla on pitkä varoaika (110 vrk). Focus Ultralla (2,0–3,0 l/ha) ja Fusilade Maxilla (1,5–2,0 l/ha) on pohjavesirajoitus.

Kaikkien valmisteiden kohdalla alhaisempaa käyttömäärää suositellaan, kun torjuntaolosuhteet ovat hyvät (lämmin ja kostea sää), ja kun kasvusto on hyvässä kasvussa. Jos juolavehnässä näkyy selvästi Safari-vioitusta, juolavehnän ruiskutusta kannattaa siirtää muutamalla päivällä.

Valvatti ruiskutetaan, kun siinä on 6–8 lehteä. Ohdake ruiskutetaan, kun se on 15–20 senttimetriä korkeaa. Valvattiin teho on hyvä myös jo ruusukeasteella. Jos niitä ei ole tasaisesti pellolla, kannattaa suosia pesäkekäsittelyä.

Koko alan ruiskutuksissa Matrigon 72 SG:n määrä on kertaruiskutuksena 165 g/ha tai jaetussa ruiskutuksessa 80 g/ha + 80 g/ha. Matrigon tehoaa parhaiten lämpimällä säällä (yli 15 astetta). Jos sää on viileä, jää Matrigonin teho heikoksi.

Hyvä ohdakkeen torjunta vaatii toisen ruiskutuksen, joka tulee ajankohtaiseksi noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä. Safari voi heikentää Matrigonin tehoa kasveissa. Sen vuoksi Matrigon-ruiskutus tehdään muutama päivä ennen tai 14 vuorokautta Safari-ruiskutuksen jälkeen.

Pelto-ohdakkeen hyvä torjunta vaatii toisen ruiskutuksen. Isot ohdakepesäkkeet kannattaa käsitellä myös kahdesti. Jos pellolla esiintyy runsaasti ohdaketta, valvattia ja juolavehnää, pellot kannattaa laittaa viljelykiertoon ensi vuonna.

Juolavehnäruiskutuksen ja Matrigon ruiskutuksen väliin voi jättää 1–2 päivää.

Liettyneelle tai kovettuneelle pellolle suositellaan harausta maan kuohkeuttamiseksi mahdollisuuksien mukaan ja ruiskutukset huomioiden. Haraus parantaa juurien happitilannetta.

Jos maa on syvään kovettunut rivivälistä, se kannattaa rikkoa ennen harausta kuorettumanrikkojalla, jotta liikkuva maa ei vahingoita taimia. Pientä kasvustoa ei suositella harattavaksi, koska haran siirtämä maa voi peittää pienet taimet.

Rikkakasvi-, Matrigon- tai juolavehnäruiskutuksen jälkeen anna aineiden vaikuttaa vähintään viikko ennen harausta.

Märkyys ja kylmyys ovat kellastuttaneet juurikaskasvustoja ja aiheuttaneet lehtilaitojen punertumista osalla lohkoista. Näille kärsiville kasvustoille suositellaan jaettua ruiskutusta.

Sokerijuurikkaan

Tutkimuskeskus ja

Sucros Oy

www.sjt.fi , www.sucros.fi

Avaa artikkelin PDF