vierasyliö Hoitava luonto on otettavavihreän kuntatalouden osaksi

Kunnat

voivat

toteuttaa vihreää taloutta hankinnoillaan,

palvelu-

tuotannollaan ja uusilla toimintamalleilla.

Suomen kunnissa on nykyisin alettu tarkastella elinvoimakysymyksiä kokonaisuutena, johon elinkeinopolitiikan lisäksi vaikuttaa kunnan koko muukin toiminta.

Esiin on nostettu myös ”vihreä kuntatalous”, jonka nähdään tarjoavan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, vihreitä työpaikkoja ja helpottavan pientenkin yritysten pääsyä markkinoille.

Vihreä talous sovittaa taloudellisen toiminnan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla luonnon järjestelmien kanto- ja sietokykyyn. Tämä edellyttää toimintatapojen kehittämistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävimmiksi.

Kunnat voivat toteuttaa vihreää taloutta hankinnoillaan, palvelutuotannollaan ja uusilla toimintamalleilla.

Kuntien ”vihreässä kirjassa” eli Vihreä talous strategisena valintana kunnan elinvoiman edistämisessä, päähuomio kohdistuu ympäristöosaamisen, ympäristöliiketoiminnan sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen.

Kumppaneiksi toteutukseen odotetaan kuntia, yrityksiä, rahoittajia ja kehittäjiä.

Kuntien vihreän talouden strategiassa huomiotta jäävät luonnon tarjoamat hoitavat, voimaannuttavat ja virkistävät palvelut eli Green Care.

Monet kokemuksemme ja yhä useammat tieteelliset tutkimukset todistavat luonnon hyvinvointivaikutuksia. Ne syntyvät luonnon elvyttävyyden, hoitavuuden, virkistävyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, toiminnan ja kokemisen, ekosysteemipalvelujen sekä työn ja toimeentulon kautta.

Green Care on luonnon ja maaseudun elementtien tavoitteellista ja ammatillista käyttämistä ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä elämänlaadun lähteenä.

Käsite on uusi, mutta toimintana tutumpaa. Luontoa ja maaseutua on käytetty ja käytetään muun muassa vanhus-, kehitysvamma-, kasvatus- ja vankilatyössä. Hyviä kokemuksia on saatu päihde- ja huumeongelmaisten hoidossa.

Green Care liitetään entistä enemmän myös työhyvinvoinnin edistämiseen ja hyvinvointimatkailuun. Se tarjoaa lisäksi monia mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tai maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Maaseutu ja luonto elinympäristönä ja asuinpaikkana kiinnostavat yhä useampia. Green Carea voidaan toteuttaa myös laitos- ja kaupunkiympäristössä.

Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan jo nyt vihreitä ympäristöjä ja ekosysteemipalveluja.

Tutkimukset kertovat, että kaupunkien vihreillä vyöhykkeillä asuvat ihmiset ovat psyykkisesti terveempiä, vähemmän stressaantuneita sekä tyytyväisempiä elämäänsä ja elämänlaatuunsa.

Suomessa on satoja suoraan tai rajapintojen kautta Green Carea toteuttavia toimijoita. Niitä löytyy julkiselta, yritys- ja kolmannelta sektorilta.

Kehitystyö on kuitenkin vasta alussa. Yhtenä haasteena on GreenCare -toiminnan laajempi istuttaminen myös julkisiin palveluihin.

Kunnat ovat omin, kansallisin ja EU-varoin tehneet luontoon asukkaiden ja matkailijoiden virkistystä ja kuntoa palvelevia rakenteita. Niitä tuskin käytetään vielä sataprosenttisesti.

Maaseudulla on myös lukuisia käytöstä poistuvia hyviä rakennuksia valjastettavaksi uuteen tarkoitukseen.

Luonto voidaan tuoda sosiaali- ja terveydenhuollon palveluympäristöihin eri tavoin reaalisesti, mutta myös virtuaalisesti. Tutkimuksin on todettu laitoksessa olevien potilaiden kuntoutumisen nopeutuneen heidän nähdessään tai kokiessaan luonnon.

Terveelliseksi todettu puuraaka-ainekin on palaamassa julkisiin rakennuksiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin, jopa sairaaloihin.

Kaupungistumisesta huolimatta suomalaisten luontosuhde on edelleenkin vahva, kuten Suomen brändi-ryhmäkin on todennut.

Ihmisten kiinnostus omaan hyvinvointiin kasvaa. Tämä kasvattaa hyvinvointimarkkinoita. Green Caren yhdistäminen innovatiivisesti julkisiin ja yksityisiin hyvinvointi- ja matkailupalvelumalleihin luo uusia liiketoiminta-, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia.

Julkinen sosiaali- ja terveyssektori ovat alkaneet kiinnostua Green Caresta ja tietoakin näillä sektoreilla jo on. Uusien toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton esteenä nähdään usein resurssien puute ja tiukkeneva talous.

Uusi EU-ohjelmakausi on juuri käynnistynyt. Nyt on hyvä mahdollisuus kehittää, testata ja tutkia myös innovatiivisia Green Care -palveluja, toimintamalleja ja niiden vaikutuksia.

Norjassa on valtiollinen strategia Green Care -toiminnan edistämisestä maatiloilla. Myös Ruotsissa toimitaan kansallisesti Green Caren lisäämiseksi.

Suomen Kuntaliitto on luvannut tukea ja aktivoida kuntia kestävän vihreän talouden rakentamisessa.

Voisivatko Suomen kunnat vihreän kuntatalouden nimissä olla edelläkävijöinä myös Green Care -toiminnan lisäämisessä julkisissa hyvinvointipalveluissa?

HILKKA JANKKILA

Kirjoittaja on hallintotieteen tohtori ja hän toimii yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä.

Avaa artikkelin PDF