Suomalaisten arvio oman maansa ilmastolinjasta poikkeaa täysin muista EU-maista: Kaksi kolmasosaa pitää hallituksen toimia riittävinä tai liiallisina
Erilaisiin ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvat ovat Suomessa vähemmistössä, mutta heidän osuutensa on noussut.
Toisin kuin muissa EU-maissa, Suomessa alle puolet vastaajista toivoisi hallituksen tekevän nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kuva: Heta-Linnea Kovanen40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että hallituksen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat riittäviä ja 34 prosenttia pitää toimia riittämättöminä.
25 prosenttia taas on sitä mieltä, että maan hallitus tekee liikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Luvut käyvät ilmi EU-komission teettämästä Eurobarometri-kyselystä, joka selvitti keväällä EU-kansalaisten asenteita ilmastonmuutosta ja ilmastopolitiikkaa kohtaan.
Suomalaisten vastaukset ovat EU-maiden vertailussa poikkeuksellisia. Suomi oli kyselyssä ainoa maa, jossa vastaajista alle puolet piti hallituksensa ilmastotoimia riittämättöminä.
Sekä hallituksen ilmastotoimia liiallisina että riittävinä pitävien osuudet olivat EU-maiden korkeimpia.
Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että toisin kuin muissa EU-maissa, Suomessa varsin monet alkavat olla tyytyväisiä kansallisiin ilmastotavoitteisiin.
Ilmastotoimiin suhtautuu kriittisesti vähemmistö suomalaisista. Heidän osuutensa näyttää kuitenkin kasvaneen kahdessa vuodessa.
Yleisarvioita oman maan hallituksen ilmastotoimista ei kysytty edellisessä, keväällä 2019 tehdyssä kyselyssä, mutta muutos näkyy vastauksissa muihin kysymyksiin.
Esimerkiksi 75 prosenttia Suomen vastaajista oli sitä mieltä, että hallituksen olisi tärkeä asettaa kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Osuus on vähentynyt 14 prosenttiyksikköä. Se on vähentynyt 20 muussakin EU-maassa, mutta Suomessa muutos oli kaikkein suurin.
Myös niiden vastaajien osuus, joiden mielestä hallituksen olisi tärkeä tukea energiatehokkuutta vuoteen 2030 mennessä, on laskenut Suomessa kahdessa vuodessa 75 prosenttiin. Myös tässä kysymyksessä 10 prosenttiyksikön muutos oli EU-maiden vertailussa suurin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
