Perheviljelmä elättää jatkossakin
”Jalostus on minulle sydämen asia. Saimme kasvatettua tilan tuotantoa suunnitelmallisesti”, kertoo Tiina Lindell. Harri Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoRUOVESI (MT)
Pieni on kaunista. Tähän tulokseen on tultu Ruovedellä Väärinmajan kylässä Mäkelän talossa. Robottinavetoihin ja satapäisiin karjoihin verrattuna Mäkelän tilalla vannotaan perinteisen perheviljelmän nimiin.
”Perheviljelmä on suomalaisen maaseudun perusta. Me haluamme todistaa, että sillä voi pärjätä”, isäntä Mikko Lindell, 53, pohtii.
Etenkin karjakoon kasvattaminen hirvittää tilan isäntäväkeä.
”Jos investoi robottinavettaan, kokoluokka muuttuu kerrasta niin isoksi, että ajatus pienestä ja kevyesti hallittavasta katoaa”, emäntä Teija Lindell, 52, jatkaa.
”Ja minulle tärkeää on eläinten hyvinvointi. Olen työskennellyt lomittajana niin isoilla kuin pienillä tiloilla ja nähnyt monenlaista arkea. Nyt ehdin tutustua jokaiseen eläimeen yksilönä ja miettimään jalostusta, joka minulle on tärkeää”, tilan nuori emäntä, Teijan ja Mikon tytär Tiina Lindell, 26, lisää.
Mäkelän tilalla on juuri joulukuussa juhlittu uuden pihaton avajaisia. Vuonna 1896 rakennettu navetta koki sisäremontin vuonna 2010. Tilalla on nyt 31 lehmäpaikkaa ja tilaa kasvattaa omaa nuorta karjaa.
”Karjantarkkailussa keskituotos on saatu yli 10 000 kilon, mikä ilahduttaa minua suuresti!” Tiina tuulettaa.
Tilan liikevaihto oli viime vuonna noin 170 000 euroa ja nousee päättyvänä vuonna hiukan.
”Leipä ei ole leveä, mutta kyllä tästä kolmelle riittää elannoksi”, arvioi Teija.
”30 hehtaaria peltoa ja 31 lehmää ei yksinään riitä tänä päivänä elättämään ketään, mutta ratkaisevaa onkin tilan monipuolisuus. Meillä on kolme tukijalkaa, joiden osuutta voimme tarvittaessa viilata.”
Maidon osuus liikevaihdosta on nousemassa 55 prosenttiin, kun taas matkailusta tulee 35 prosenttia metsän osuuden jäädessä noin 10 prosenttiin. Tilalla on 87 hehtaaria metsiä, 30 peltoa ja kokonaispinta-ala joutomaineen on 122 hehtaaria.
”Kun aloitimme tilanpidon 31 vuotta sitten, metsistä puolet olivat taimikoita. Nyt metsät ovat kasvukunnossa”, Mikko kertoo.
Maaseutumatkailu perustuu vuokramökkeihin, joita tarjolla on nyt kahdeksan. Asiakkaille tarjotaan ohessa myös ruoka- ja ohjelmapalveluita sekä välinevuokrausta lumikengistä kalastusvälineisiin.
”Ostimme juuri tänä vuonna naapurista omakotitalon mökkivuokrauksen jatkoksi. Kaupassa saimme varmistettua tilan vesitalouden, sillä kaupan mukana saimme hyvän kaivon. Keskenämme olemme puhuneet, että tärkeintä olikin se kaivo”, paljastaa Mikko.
Karjatalous tukee Mäkelän tilalla maaseutumatkailua, sillä asiakkaat ovat erittäin kiinnostuneita eläimistä.
”Moni tila hankkiutuu maaseutumatkailuun siirtyessään karjasta eroon, mutta meille se on muodostunut vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi”, Mikko pohtii.
”Moni tila on myös muuttanut 1800-luvun navetan maaseutumatkailun käyttöön, kun taas meillä rakennus palvelee edelleen alkuperäisessä käytössään. Kaikkea ei siis todellakaan kannata tehdä niin kuin muut”, Teija muistuttaa.
Nuorelle täytyy antaa vastuuta, jos haluja on. Näin ajattelivat Teija ja Mikko, kun Tiina-tytär oli jo vuosia puhunut tilan jatkamisesta.
”Tiina sanoi aina, että sitten kun minä jään tähän kotiin ja sitten, kun minä olen tilan isäntä. Pakkohan siinä oli ruveta tekemään tilaa uudelle sukupolvelle”, nauraa Teija.
Kun lapsia on neljä, tulevaisuuden suunnittelussa piti ottaa kaikki osapuolet huomioon. Vain Tiina on tähän mennessä ilmaissut tahtonsa jatkajaksi. Nuorimmainen, 19-vuotias Tomi, on vasta armeijassa.
”Suvi, 28, ja Jenni, 30, ovat työelämässä muualla ja löytäneet jo omat alansa. Heidänkin mielipiteitään kuultiin”, muistuttaa isä-Mikko.
Suvi suunnitteli aikoinaan lietealtaasta uima-allasta. ”Siksi Suvi on nykyään pankkineitinä kaupungissa”, Tiina naurahtaa.
Koska Mikko ja Teija ovat vielä vahvassa työvireessä ja työvuosia on jäljellä, liikkeelle lähdettiin tavoitteena vaiheittainen sukupolvenvaihdos.
Tiina osti puolet talosta ja tila muutettiin maatalousyhtymäksi. Muutos tehtiin puolitoista vuotta sitten heti alkuvuodesta, jolloin saman vuoden tukihaku saatiin jo yhtymän nimiin.
”Mietimme vaihtoehtona matkailupuolen yhtiöittämistä ja eriyttämistä. Mutta se olisi lisännyt vain byrokratiaa”, Mikko selvittää.
”Matkailupuolelle tarvitaan esimerkiksi jatkuvasti polttopuita ja koneita käytetään kaikissa tilan töissä. Eriytettyinä toimintojen välille olisi syntynyt jatkuvaa kaupankäyntiä.”
Mäkelän tilalla on nyt selkeä työnjako. Tiina vastaa karjasta, Teija matkailusta sekä kirjanpidosta ja Mikko pelto-, metsä- ja konetöistä.
”Käytännössä kaikki tekevät kaikkea, mutta jokaisella on joku päävastuualue”, Tiina tiivistää.
Tärkeää karjan määrää miettiessä on ollut myös se, että tarvittaessa yksi henkilö selviää arkirutiineista.
”Täällä ei ole tarkoitus hirttää ketään työhön. Jaksaminen on tärkeää”, Teija muistuttaa.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
