Saimaannorpan koti onluistelijan ja melojan mekka
Retkiluistelureitti Rantasalmen Porosalmesta Savonlinnan Oravin kylään on yhteensä 30 kilometriä. Kesäisin Haukivedellä liikennöi reittiveneitä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSAVONLINNA-RANTASALMI (MT)
Vaelluskenkään kiinnitettävä terä on epäilyttävän kapea. Pysyyköhän näillä pystyssä?
Epäilyksestä huolimatta luistin tuntuu tukevalta ja vauhti kiihtyy potku potkulta. Ohi kiitää talvinen Järvi-Suomi, ja keuhkot ahmivat raikasta ilmaa. En enää ikinä luistele jäähallissa.
Saimaa Holiday järjestää Linnansaaren kansallispuistossa retkiä ympäri vuoden. Joulukuusta maaliskuun loppuun matkailuyritys auraa Oravin ja Porosalmen välistä luistelureittiä, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan.
”Erityisesti venäläiset ovat löytäneet retkiluistelun tänä vuonna”, eräopas Niina Vaaksala kertoo.
Talvisin myös lumikenkäily ja rekiretket ovat suosittuja. Jäiden sulettua kaivetaan veneet, kanootit ja kajakit esiin.
”Suomalaisten ohella saksalaiset, itävaltalaiset ja hollantilaiset ovat ahkeria melojia”, Vaaksala sanoo.
Linnansaaren kansallispuisto on satoine järvineen ja luotoineen paitsi tyypillisintä kansallismaisemaamme, myös yksi parhaimmista saimaannorppa-alueista.
”Alueella pesii noin 60 norppaa”, Vaaksala kertoo.
Paras aika bongata Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs on toukokuu.
”Jäiden sulettua norpat paistattelevat päivää rantakivillä”, Vaaksala osoittaa Linnansaaren Sammakkoniemessä. Norpparetkiä suosivat erityisesti leirikoululaiset.
Norppia voi nähdä jään päällä myös talvisin, mutta me emme tällä kertaa ole niin onnekkaita.
Linnansaaren puusto on kohtalaisen nuorta usein toistuneiden tulipalojen ja kaskeamisen vuoksi.
Metsähallitus pitää yllä Linnansaaren torpan 1930-luvun pihapiiriä, joka on valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Torpan rakensi saaren ensimmäinen torppari vuonna 1855. Pihapiirissä on myös vanha aitta, riihi ja savusauna.
Viimeiset kasket saaressa poltettiin 1930-luvulla, kunnes Metsähallitus aloitti kaskeamisen uudestaan vuonna 1993. Kaskialoilla viljellään naurista ja ruista perinteisin menetelmin.
”Lähimetsissä laiduntaa kesäisin lampaita ja osa pelloista niitetään”, Saimaan alueen puistojen hoitaja Anne Pyykönen kertoo.
”Muutamana vuonna WWF:n talkooleiriläiset ovat olleet apuna perinnemaiseman hoidossa.”
Vaaksala kertoo, että joskus pihapiirissä on pidetty myös vuohia, mutta niistä on luovuttu.
”Ne olivat kyllä söpöjä, mutta tuppasivat kävelemään pöydillä ja syömään retkeilijöiden eväät.”
SUVI NIEMI
Uudessa sarjassa vieraillaan
Suomen kansallispuistoissa.
Jutut ilmestyvät neljästi vuodessa
Metsänomistaja-numeroissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
