Tuulivoimaloiden melurajat uudistumassa
Ympäristöministeriössä valmistellaan asetusta
tuulivoimamelun rajoittamiseksi. Tarkoitus on hyvä, mutta huolestuttavaa on se, että uuden ehdotuksen mukaan melunormeja nykyisiin ohjeisiin verrattuna aiotaan löysentää. Päin vastoin niitä pitäisi kiristää.
Suurten tuulivoimaloiden kauas kantava, seinien läpi tunkeva Hornet-bassomelu on ikävää kuultavaa, kuten jo rakennettujen voimaloiden lähiasukkaat kertovat.
Yöaikana sallittuna tuulivoiman ulkomeluna vapaa-ajan asuntojen osalta on tähän asti pidetty 35 desibeliä. Nyt se nostettaisiin 40 desibeliin, tarkoittaen melun keskitasoa. Mutta kuuloaisti ei mittaile
melun keskitasoja, vaan aistii melun poikkeavuudet, ja kuulija herää niihin. Työstä stressaantuneiden, vapaa-ajan asunnolle hakeutuneiden asukkaiden yörauha häiriintyisi jatkossa ikävällä tavalla, jos suuret tuulivoimalat möyryävät lähistöllä.
Suurten voimaloiden yhteydessä esiintyy erityisen häiritsevää sykkivää, nopeasti vaihtelevaa bassotaajuista melua. Se ei ole voimalan koneiston ominaisuus vaan lapojen pyörimisliikkeestä eri ilmankerroksissa aiheutuva fysikaalinen ilmiö. Tuulen nopeus illalla ja yöllä lähempänä maanpintaa voi olla vähäinen, mutta ylhäällä 200 metrin korkeudessa tuulee täysillä. Tästä isojen voimaloiden erityisestä häiriöstä johtuen melumäärään tulee lisätä viisi desibeliä ennen vertaamista ohjearvoihin.
Päiväajan ulkomelutaso asutuilla alueilla saisi asetusehdotuksen mukaan olla 45 desibeliä. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat samanlaiset kuin Suomessa, melurajana on 40 desibeliä.
On väitetty julkisuudessakin, että Suomeen ollaan tuomassa muuta Eurooppaa tiukempia melurajoja. Kuitenkin perinteisissä tuulivoiman käyttäjämaissa Tanskassa ja Saksassa käytössä olevat arvot ovat Suomea tiukempia. Heillä voimalat myös ovat keskimäärin teholtaan vain 0,8–1,1 megawattia. Meillä pystytetään nyt voimaloita, jotka ovat teholtaan kolme- jopa viisinkertaisia.
Suomeen on tilattu jo lähes 200 kappaletta espanjalaisia 4,5–5 megawatin tuulivoimaloita, jotka ovat vasta prototyyppejä. Valmistaja ei ole ilmoittanut niille EY-konedirektiivin mukaista melupäästön takuuarvoa. Ällistyttävää onkin, että melupäästön CE-merkintä löytyy Kiinassa valmistetusta
ruohonleikkurista, mutta espanjalaisen viiden miljoonan watin tehoisen jättivoimalan kyljestä sitä ei vielä löydy.
Jos asukkaiden kärsimykset
ja valitukset meluhaitasta halutaan välttää, vähintäänkin Suomessa tulee olla käytössä samat melurajat kuin naapurimaassa Ruotsissa. Molemmissa maissa melun etenemiseen vaikuttavat samanlaiset pohjoisen ilmakehän ja muut luonnon ominaisuudet.
Kalevi Nikula
puheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
