Pakotteet iskevät kaikkiin
Euroopan unioni harkitsee talouspakotteiden käyttöä Venäjää vastaan. Ensimmäisenä eleenä EU päätti asettaa 21 venäläistä ja ukrainalaista poliitikkoa, virkamiestä ja oligarkkia matkustuskieltoon. Seuraavassa vaiheessa jäsenmaat keskustelevat mahdollisista järeämmistä toimenpiteistä.
Venäjän toimet Krimillä tulivat kansainväliselle yhteisölle yllätyksenä. Krimin historia on tunnettu Venäjän ja Ukrainan välissä, mutta mitään jännitystä alueella ei ollut. Ukraina oli myös vuokrannut laivastotukikohdat Venäjälle kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Sotilaallisen voiman käyttäminen osoitti, että voimapolitiikan aika ei ole ohi. Venäjän presidentti Vladimir Putin kohosi venäläisten silmissä kertaheitolla vahvaksi johtajaksi. Samalla Venäjän suhteet länteen kärsivät haaksirikon.
EU ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan Venäjään kuin talouden kautta.
Venäjä ostaa EU-maista paljon korkean teknologian tuotteita, elintarvikkeita ja eri alojen osaamista. Suomelle Venäjä on kolmanneksi tärkein vientimaa.
Venäjä puolestaan myy länteen pääasiassa energiaa ja raaka-aineita. Venäjän oma kulutustavarateollisuus on kotimarkkinateollisuutta. Jotakin kertoo se, että Venäjän suurimpia, ellei suurin, vientiä harjoittava kulutustavarayhtiö on Nokian Renkaat. Venäläisiä tavaroita on turha etsiä EU-maiden kaupoista.
EU joutuu silti tarkoin harkitsemaan, millaisia pakotteita se ryhtyy asettelemaan. Asevientikielto lienee helpoimmasta päästä, mutta sekään ei ole läpihuutojuttu. Varsinkin Ranska myy paljon aseita Venäjälle.
Eri jäsenmailla on erilaisia etuja valvottavanaan. Suomi vastustaa talouspakotteita, koska ne koskisivat suoraan Suomen talouteen. Jos vienti vaikeutuu, ei korvaavia markkinoita löydy hetkessä. Suomalaiset yritykset, kuten Fortum, ovat myös investoineet Venäjälle suuria summia. Jopa Itella, jonka pitäisi olla kansallinen postilaitos, operoi Venäjän markkinoilla.
On selvää, että Venäjä vastaa mahdollisiin talouspakotteisiin omilla toimillaan. On arveltu, että Venäjä voi jäädyttää ulkomaisten yritysten varat tai kansallistaa tiettyjä yrityksiä. Tämä puolestaan johtaisi vastatoimiin sekä EU:n että Yhdysvaltain puolelta. Keskustelussa on väläytelty sitä, että venäläiset pankit suljettaisiin pois länsimarkkinoilta. Sen lisäksi venäläisten oligarkkien rahat jäädytettäisiin läntisissä pankeissa – elleivät varojen haltijat ole ehtineet siirtää niitä jo piiloon.
Jos kauppasota syttyy, siitä tulee kuluttava kaikille. Eniten kauppaboikotista kärsisivät luultavasti venäläiset. Toisaalta seuraukset myös EU-maissa olisivat tuntuvia. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka joutuisivat välittömimmin kärsimään kauppasodasta.
Suomessa on kokemusta itäkaupan äkillisestä romahtamisesta. Näinhän kävi silloin, kun Neuvostoliitto kaatui ja vienti itään tyrehtyi. Vähän samanlaisia heilahduksia on tapahtunut myös myöhemmin, kun Venäjän talous on heilunut äkillisesti ja ruplan kurssi on pudonnut.
Ukrainan kriisi vaikuttaa ilman pakotteitakin Venäjän talouteen. Venäjän äskettäin kuollut entinen veroministeri Alexander Potshinok arvioi, että Krimin liittäminen maksaa Venäjälle kolme tuhatta miljardia ruplaa. Ruplan kurssi on pudonnut jo viidenneksen muutaman kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Venäjä on kääntämässä katseensa Kiinaan. Sen minkä Venäjä mahdollisesti menettää EU-kaupassaan, se toivoo voivansa voittaa lisäämällä talousyhteistyötä Kiinan ja myös Intian kanssa.
Kauppasodat alkavat yleensä poliittisista
kriiseistä ja nytkin on niin käymässä. Jos Ukrainan kriisi pahenee, talouspakotteilta ei voitane välttyä. Jos kylmä sota alkaa tosissaan, laskun maksavat kaikki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
