Kasvustoissa suurta vaihtelua ajankohtaista
Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 7.7. oli 445 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli 519 päiväastetta.
Kasvukausi on nyt viikon jäljessä viime vuodesta. Paikoin ero viime vuoteen on enemmän, jopa kaksi viikkoa.
Lisäksi osa kasvustoista on kärsinyt pahoin märkyydestä.
Rehevien kevätviljakasvustojen kasvua voi säätää viljan lippulehtiasteella Modduksella, Terpalilla ja Ceronella. Käyttömäärä on sovitettava käyttöhetken ja lajikkeen mukaan.
Hukkakauraa torjutaan viljan pensastumisasteelta korrenkasvuun hukkakauran ollessa pensastumisasteella. Ruiskuta hukkakaurantorjuntavalmisten mielellään yksin, älä sekoita, jollei sekoitustaulukoissa anneta lupaa.
Valikoiva juolavehnän torjunta öljykasveista, herneestä, pellavasta ja ensimmäisen vuoden kuminasta tehdään juolavehnän 4–6-lehtiasteella, kun juolavehnä on 20–30 senttiä korkeaa.
Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia.
Kasvitautiriski on pysynyt suurena. Tautipaine voimistuu edelleen runsaan itiönmuodostuksen myötä.
Kemiallinen torjunta kannattaa vain hyväkuntoisissa kasvustoissa. Kosteuden vikuuttamat kasvustot voivat entisestään kärsiä torjunta-ainekäsittelyistä.
Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat esikasvi, muokkaus, siemenen peittaus, lajikkeen taudinkestävyys ja havaitut kasvitaudit. Mikäli oireita ei vielä esiinny, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen.
Sateen ja poudan vaihtelu on nostattanut rehevissä kasvustoissa viljojen lehtilaikkutaudit ylöspäin, alttiissa lajikkeissa jopa lippulehdelle asti.
Kevätvehnissä esiintyy laikkutautien lisäksi härmää, jonka tunnistaa parhaimmin korren tyveltä vaaleina pumpulimaisina pesäkkeinä. Voimakkaat sateet huuhtovat härmäpesäkkeet maahan ja tunnistaminen vaikeutuu. Poutaisilla säillä härmä kuitenkin etenee ripeästi.
Etelä-Suomessa on löydetty syys- ja ruisvehnässä keltaruostetta, jonka siirtyminen kevätvehnään voi lämpötilan noustessa olla hyvin nopeaa.
Keltaruosteen tunnistaa aluksi vaaleankeltaisista lehden pituussuuntaisista viiruista, joihin muodostuu kirkkaankeltaisia itiöpesäkkeitä. Jotta torjunta on tehokasta, on se tehtävä heti ensimmäisten ruosteoireiden ilmaannuttua kasvustoon.
Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. Näihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi.
Sateinen sää erityisesti viljan tähkälletulovaiheessa lisää riskiä punahometartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle kaikilla viljoilla.
Suosiollisin ajankohta tartunnalle ja kemialliselle torjunnalle on viljan kukintavaihe, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen.
Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on vehnällä ajankohtaista varsinkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Tarkkailuaika on vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka, jos sääsken muninta-olot ovat hyvät, eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta.
Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.
Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleenkin kahukärpäsiä, ja paikoin on havaittu myös tuomi- ja viljakirvoja.
Torjuntakynnys vaihtelee viljan kasvuvaiheen mukaan. Torjuntakynnys ylittyy, jos kirvoja löytyy versontavaiheessa vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja viljan tultua tähkälle 10 kirvaa kortta kohti.
LUONNONVARAKESKUS
www.luke.fi/kasper
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
