Verottaja ei ole määritellyt yleishyödyllisyyden rajaa
Säätiöt voivat jakaa rahaa esimerkiksi paikallisille yhdistyksille ja yrityksille. Säätiöön voidaan myös kerätä yleisöltä tukea.
Nykyään perustettavalla säätiöllä tulee olla 25 000 euroa pääomaa.
Säätiölain uudistuksessa ehdotetaan, että uuden säätiön tulee esittää suunnitelma kolmen ensimmäisen vuoden rahoituksesta. Voi olla, että eurorajaan palataan, arvioi asiamies Kai Kilpinen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnasta.
Aivan pienillä varoilla ei säätiötä kannata lähteä perustamaan.
Säätiön hallinnosta tulee pakollisia kuluja, joita esimerkiksi yhdistyksellä ei ole. Tilintarkastus on pakollinen, lisäksi ilmoitusmaksu Patentti- ja rekisterihallitukselle on sata euroa vuodessa. Tilalle saattaa tulla jo ensi vuoden alusta säätiön valvontamaksu, suuruudeltaan 120–500 euroa säätiön tasearvon mukaan.
Säätiön tulee käyttää vuosittain tarpeeksi varojaan, jotta sen asema säilyy verottajan silmissä yleishyödyllisenä. Rajoja ei ole määrätty, mutta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan 20 prosenttia vuotuisesta tuotosta ei riitä yleishyödyllisen yhteisön aseman säilyttämiseen.
Kilpisen oman näkemyksen mukaan juoksevasta tuotosta, kuten osingoista, koroista ja vuokratuloista 70–80 prosenttia pitäisi jakaa. Vaihtoehtoisesti jakoon tulisi laittaa omaisuuden käyvästä arvosta 3,5–4 prosentin osuus.
”Suomessa säätiöt ovat joutuneet ottamaan lisävastuuta, kun kunnat ja valtio säästävät”, Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiön asiamies Stig-Olof Lindholm pohtii.
”Huonoina aikoina apurahahakemukset lisääntyvät. Olisi hyvä jos säätiöt toimisivat kontrasyklisesti eli jakaisivat huonoina aikoina enemmän”, sanoo Kilpinen.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
