Satovahinkoja ei korvata ensi vuonna
Nykymuotoiset satovahinkokorvaukset päättyvät tämän vuoden jälkeen. Tavoitteena on ollut, että satovahinkojen varalle olisi mahdollista tulevaisuudessa hankkia vakuutuksia.
Uutta riskienhallintakokonaisuutta on pohdittu pitemmän aikaa yhdessä tuottajien, hallinnon ja finanssialan kanssa.
”On myös mietitty tukitoimia vakuutuksiin, esimerkiksi vakuutusveron poistoa satovahinkovakuutuksista tai tukea vakuutusten ostoon. Näillä näkymin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa tukikeinoa ei olisi luvassa vakuutuksiin ainakaan vielä vuonna 2016”, maatalousylitarkastaja Anne Vainio maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Kesän 2015 mahdolliset vahingot korvataan vielä satovahinkokorvausjärjestelmästä.
Viljelijät ja vakuutusyhtiöt näkevät suurimmaksi ongelmaksi vakuutusmaksuveron, jonka vuoksi vakuutukset ovat liian kalliita ottaa.
”Keskeinen ongelma on vakuutusmaksuvero, jos sitä ei saada pois, vakuutuspohjaisella järjestelmällä ei ole taloudellisia edellytyksiä toimia tai vakuutusmaksu nousee niin korkeaksi, ettei viljelijöiden kannata lähteä mukaan järjestelmään”, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:sta sanoo.
”Valtiovarainministeriö on ollut kannassaan tosi tiukka, vaikka kyse ei ole verotulojen vähenemisestä, vaan tulevasta lisäverotusmahdollisuudesta luopumisesta.”
Valtiovarainministeriön mukaan mahdollinen tuki satovahinkovakuutuksille on tehokkaampaa toteuttaa muiden järjestelyjen kuin vakuutusmaksuverolakiin lisättävän verovapauden avulla.
”Suora tuki on tarkemmin kohdennettavissa ja mitoitettavissa kuin verojärjestelmän kautta annettava tuki. Lisäksi vapautus supistaisi veropohjaa ja lisäisi paineita myös muihin poikkeuksiin”, neuvotteleva virkamies Risto Sakki valtiovarainministeriöstä sanoo.
”Lähi-Tapiolassa ei ole tehty päätöstä, tarjotaanko satovahinkovakuutuksia maatila-asiakkaille sen jälkeen, kun valtion satovahinkojen korvaukset päättyvät”, liiketoimintapäällikkö Juha Helander sanoo.
”Ei myöskään ole päätetty, mitä vahinkoja korvaavia ja minkä hintaisia nämä satovahinkovakuutukset mahdollisesti olisivat.”
Lopulliseen päätökseen vaikuttaa eniten valtiovallan suhtautuminen vakuutusmaksuveron poistoon tai alentamiseen.
”24 prosentin vakuutusmaksuvero olennaisesti vähentää viljelijöiden kiinnostusta näihin tuotteisiin. Monissa muissa maissa ei satovahinkotuotteilla vakuutusmaksuveroa ole lainkaan tai sen verokanta on alennettu.”
”Meillä valtio paitsi luopuu budjettiin varatusta määrärahasta satovahinkoihin, aikoo alkaa rahastaa mahdollisesti markkinoille tulevilla uusilla vakuutustuotteilla.”
”Vakuutusala odottaa mielenkiinnolla tulevan uuden hallituksen linjauksia tässä asiassa”, Helander toteaa.
Vakuutuspäällikkö Teppo Raininko Pohjolasta kertoo, että yrityksellä on valmius tuoda markkinoille vakuutuksia ensi vuonna, mutta valtion täytyisi tehdä ensin päätöksiä.
”Suuressa osassa EU-maita, samoin Yhdysvalloissa ja Kanadassa valtio osallistuu tämän tyyppisten vakuutusten rahoittamiseen. EU:ssakin tehtiin päätös, että tuki olisi mahdollinen”, Raininko kertoo.
”Vakuutusyhtiöt odottelivat pitkään ja hartaasti tuen ehtoja, jotta tiedettäisiin, millaista tuotetta lähdettäisiin kehittämään. Homma venyi ja venyi ja lopulta päädyttiin, että tukea ei myönnetä.”
Raininko ei ymmärrä valtiovarainministeriön kantaa vakuutusmaksuverosta. ”Ministeriön mukaan verottomuus ei ole mahdollista, koska valtio menettäisi tuloja. Jos vakuutuksia ei osteta tai edes tuoda markkinoille, ei niistä silloinkaan mitään verotuottoa kerry.”
Vakuutusmaksuveroa ei nykyisin tarvitse maksaa muun muassa: henkilövakuutussopimuksista, luotto- tai jälleenvakuutussopimuksista ja maasta vietävän, maahan tuotavan tai maan kautta kuljetettavan tavaran kuljetusvakuutussopimuksista.
Vaarallisten kasvintuhoojien torjuntaan saa nykyisin viranomaisilta määräyksen, mutta ei korvausta.
”Vakuutusmarkkinoita ei ole syntynyt, vaikka sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta että maa- ja metsätalousvaliokunta edellyttivät vuonna 2012, että on luotava edellytykset markkinavetoiselle järjestelmälle, ennen kuin valtion korvauksista voidaan luopua.”
”Nyt on olemassa uhka, että joku ei ilmoita vaarallisista kasvintuhoojista, koska ilmoitus johtaisi karanteeniin ja suuriin kustannuksiin, joille ei jakajaa löytyisi”, Raininko arvioi.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
