Masennus vie työkyvynentistä harvemmin
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on pienentynyt roimasti vuoden 2008 jälkeen. Vähentymiseen vaikuttaa etenkin kuntoutuksen yleistyminen, ylilääkäri Jukka Kivekäs Varmasta arvioi.
Seitsemän vuotta sitten työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi runsaat 25 000 henkilöä vuodessa, viime vuonna enää 18 800 henkilöä.
Eniten on vähentynyt masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä: yli kolmanneksen kahdeksassa vuodessa.
Nuorten tautina tunnettuun masennukseen on kiinnitetty tänä aikana voimakkaasti huomiota. ”Se tunnistetaan ja hoidetaan aiempaa paremmin”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön päällikkö Mauri Marttunen kertoo.
Masennus oli syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen yli 4 000 henkilöllä vuonna 2008, nyt alle 3 000 henkilöllä.
Masentuneita hoidetaan monin tavoin, sekä psykoterapian että lääkkeiden avulla.
Osa lääkäreistä arvostelee liiallista lääkkeiden käyttöä, koska se voi johtaa aggressiivisuuteen tai itsetuhoisuuteen. Marttusen mielestä lääkkeitä käytetään kuitenkin sopivasti eli varsin vähän.
Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään tuki- ja liikuntaelinsairauksien, esimerkiksi selkäkipujen, vuoksi. Selvästi toiseksi suurin syy on mielenterveys ja kolmanneksi verenkiertosairaudet.
Työkyvyttömyyden kustannukset yhteiskunnalle olivat viime vuonna yli 3,7 miljardia euroa, mikä koostui sairausvakuutuksen päivärahoista ja eläkkeistä.
Sairausvakuutusta maksetaan alle vuoden työkyvyttömyydestä.
Kivekkään mukaan viime vuosina on käsitetty kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn merkitys, Varmassa niihin panostetaan roimasti.
Työkyvyn parantuminen johtuu Kivekkään mukaan monesta asiasta. Työpaikoilla on otettu käyttöön varhaisen tuen mallit ja ymmärretty työkyvyttömyyden kustannukset. Työterveyshuolto on tehostanut kuntoutusta, toimii työpaikan ja erikoissairaanhoidon välissä neuvonantajana ja ohjaa kuntoutukseen. Kuntoutus aloitetaan aiempaa varhemmin ja tulokset ovat pysyneet hyvinä, vaikka kuntoutujien määrä on kasvanut.
Kuntoutujia oli viime vuonna 13 600. Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992, jolloin heitä oli 540.
Kuntoutuksen jälkeen työhön palaa kaksi kolmannesta kuntoutujista. Osa jatkaa opiskelua tai työttömyyttä. Työkyvyttömäksi jää vain kymmenesosa ja osatyökykyisiksi kuusi prosenttia.
Osatyökyvyttömyys on lisännyt työssäkäyntiä. Osatyökyvyttömiä kaikista työkyvyttömistä on noin neljännes ja osuus kasvaa koko ajan.
Kivekkään mukaan useissa ammateissa on pystytty löytämään vanhemmalla iällä töitä, joita pystyy tekemään osittain.
Ongelmina Varmassa pidetään yrittäjien työkykyä. Se on usein tiukilla, koska toimeentulo on niukkaa ja tuki vähäistä. Samoin työttömien työkyvyn hoito on vähäistä.
Jouko Kyytsönen
Työkyvyttömyyden
kustannukset olivat
viime vuonna yli
3,7 miljardia euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
