Sadot vaarassa? Kimalaisia normaalia vähemmän ‒ videolla nähdään, kuinka kuningatar kaivaa pesää

Kimalaiset ovat omenapuiden kukkien tärkeimpiä pölyttäjiä. Kuva: Markku Vuorikari

Omenapuut kukkivat nyt kauniisti ja kukkien pölytys on täydessä vauhdissa. Kaikki ei ole kuitenkaan parhain päin.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Susu Rytterin mukaan käynnissä oleva kevät ei vaikuta kimalaisten ja pölytyksen kannalta hyvältä. Kotipuutarhureille tämä on huono uutinen, sillä pölyttäjien määrällä on suora vaikutus marja- ja hedelmäsatoon.

”Hyönteisharrastajat ovat kentältä kertoneet, että ei oikein hyvältä näytä”, Rytteri kertoo.

Vaikka tämän vuoden osalta seurantatietoja kimalaisista ei ole vielä kerätty, on niiden määrä oletettavasti normaalia vähäisempi.

Viime kesänä kimalaisten lisääntyminen oli heikkoa, mikä näkyy tämän kevään kannassa. Kimalaisten määrän keväällä määrittää aina edellinen kesä, jolloin varsinainen lisääntyminen tapahtuu.

Kimalainen kaivaa pesänsä usein maahan, kuten videolla nähdään. Ne voivat pesiä myös kannon koloissa, linnunpöntöissä tai rakennuksissa.

Pihamaan hedelmä- ja marjasato voi olla tavallista heikompi. Omenasatoaan odottavien ei kannata silti täysin masentua, sillä pölytys ei ole ainoastaan hyönteisten varassa. Hyönteisten vaikutus satoon on kuitenkin hyvin merkittävä.

”Tutkimuksissa on kyetty osoittamaan, että hyönteisten vaikutus pölytyksen kautta on noin puolet sadon tuloksesta omenapuilla. Kokeissa omenapuita on aidattu tiheillä verkoilla, jolloin hyönteiset eivät ole päässeet pölyttämään. Aidatuissa puissa sato on ollut noin puolet pienempi kuin puissa, joihin pölyttäjähyönteiset ovat vapaasti päässeet”, Rytteri sanoo.

Rytteri huomauttaa, että pölyttäjähyönteiset eivät ainoastaan vaikuta sadon määrään vaan myös sen laatuun. Erityisesti mansikoiden on havaittu kasvavan pulleammiksi ja tasaisemman muotoisiksi, jos pölyttäjähyönteisiä on runsaasti.

Kimalaiset eivät ole myöskään ainoita pölyttäjähyönteisiä omenapuissa. Muut mehiläiset sekä sadat eri kukkakärpäslajit ovat myös tärkeitä, Rytteri kertoo.

Vaikka tämä vuosi on mahdollisesti kimalaisten suhteen heikompi, laajempaa syytä huoleen ei ole. Rajut vuosittaiset kannanvaihtelut kimalaisilla ja muilla pölyttäjähyönteisillä ovat normaaleja, kertoo toinen Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä.

Tarhamehiläisen erottaa sen kellertävänruskeasta väristään ja mustaraidallisesta peräpäästään. Tarhamehiläinen ei lisäänny luonnonvaraisesti Suomessa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Viime aikoina on puhuttu niin sanotusta hyönteiskadosta ja sen ikävistä vaikutuksista luonnolle ja ihmisille. Heliölän mukaan Suomessa ei ole havaittu viitteitä hyönteiskadosta. Sen sijaan Keski-Euroopassa pölyttäjähyönteisten vähenemisestä on näyttöä.

Kaupalliseen hedelmien kasvatukseen heikoilla kimalaiskannalla ei ole kuitenkaan vaikutusta. Viljelyssä hyödynnetään tätä nykyä lähes täysin kasvatettuja tarhamehiläisiä, kertoo hedelmien ja marjaviljelijäin liiton asiantuntija Tomi Pousi.

Kimalaisten kannanvaihteluiden vuoksi ammattimaisessa toiminnassa ei voida olla pelkästään luonnon pölyttäjien varassa. Varmuus pölytyksen onnistumisella saadaan tarhamehiläisillä.

Rytterin mukaan tarhamehiläisillä on nykyään suuri vaikutus myös luonnossa ja kotipuutarhoissa. Tarhamehiläiset vastaavat jopa 60 prosentista kaikista omenapuiden hyönteispölytyksestä tätä nykyä.

Mehiläisten tarhaaminen on kasvanut viime vuosina ja yhä useammin tarhamehiläisiä näkee myös kotipihan omenapuissa.