EU-komission päästöesitys voi tuoda isoja kustannuksia tiloille
Ammoniakkia vapautuu ilmaan esimerkiksi lietelannan levityksessä. Suoraan peltoon sijoittamalla päästöt vähenevät. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komission viime keskiviikkona julkistama esitys ilmansaasteiden vähentämisestä voi tarkoittaa isoja kustannuksia maataloudelle.
Perinteisten ilmansaasteiden lisäksi komissio haluaa asettaa rajat ammoniakki- ja metaanipäästöille.
Esityksen mukaan EU-maiden pitäisi vähentää ammoniakkipäästöjään keskimäärin 27 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suomen kansallinen tavoite olisi 20 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta. Se pitäisi kuitenkin saavuttaa jo vuoteen 2020 mennessä.
”Komission vaatimukset tulisivat todella kalliiksi ja olisivat lähes mahdottomia toteuttaa näin kireällä aikataululla”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola arvostelee.
Komission vaikutusarviossa päästövähennysten on arvioitu maksavan koko EU:n maataloudelle 1,3 miljardia euroa.
”Ehdotus olisi kova isku jo muutenkin vaikeuksissa olevalle maataloussektorille”, Euroopan tuottajajärjestön Copa-Cocegan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.
Pietolan mukaan Suomessa on jo tehty paljon ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi. Ammoniakkia vapautuu ilmaan esimerkiksi eläinsuojista ja lantaloista sekä lietteen pintalevityksestä.
Eurostatin mukaan ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet Suomessa runsaat neljä prosenttia vuosien 1990 ja 2011 välisenä aikana, mutta asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Päästöjen laskentatapaa on kuitenkin matkan varrella muutettu.
”Lannan sijoitus peltoon on lisääntynyt koko ajan. Kylmä ilmasto ja hapan maaperä vähentävät ammoniakin vapautumista”, Pietola muistuttaa.
Hän arvostelee myös luotettavien päästötietojen puutetta. Varsinkaan metaanipäästöjen osalta tietoa ei ole riittävästi.
”Ei ole kunnollista datapohjaa, mikä osa metaanipäästöistä tulee maataloudesta ja mikä osa esimerkiksi soilta tai kosteikoista.”
Ehdotuksen mukaan Suomen pitäisi pudottaa metaanipäästöjään 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristökomissaari Janez Potocnik painottaa, että myös maatalouden pitää osallistua päästöjen vähentämiseen.
”Ammoniakki- ja metaanirajoilla on suurempi merkitys maataloudelle. Pitää muistaa, että viljelijät myös hyötyvät, kun kasveille haitalliset saasteet vähenevät”, komissaari perustelee.
Potocnikin mielestä ilmansaasteiden vähentyminen on yksi EU-politiikan menestystarinoita.
”Ilmanlaatu on Euroopassa parantunut. Happosateet ovat menneisyyden ongelma. Autot ovat puhtaampia. Teollisuus saastuttaa vähemmän”, komissaari luettelee.
Ilman epäpuhtaudet aiheuttivat EU-maissa kuitenkin edelleen 400 000 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2010. Ilmansaasteet myös vahingoittavat viljelykasveja ja kuluttavat rakennuksia.
”Inhimillisen kärsimyksen lisäksi saasteiden taloudellinen kustannus on valtava. Tavoitteenamme on ilmanlaatu, joka ei aiheuta vaaraa terveydelle.”
Monilla EU-mailla on kuitenkin ollut vaikeuksia noudattaa nykyisiäkään ilmanlaatua koskevia EU-määräyksiä. Komissiolla on vireillään rikkomusmenettely 17 jäsenmaata vastaan pienhiukkaspäästöjä koskevan direktiivin rikkomisesta.
Päästörajoituksia koskeva esitys menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden päätettäväksi. Käytännössä asian käsittely jää eurovaaleissa valittavan uuden parlamentin harteille.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
