Pankin ekonomisti: Ei lisää velkaa Suomelle

Asuntokaupan hidastuminen ei ole niin iso ongelma kuin markkinoiden kahtiajakautuminen, arvioi Aktia-pankki. Kuva: Lari Lievonen

Sekä Suomen että maailman talouskasvu ovat hidastumaan päin, mutta varsinaista romahdusta ei ole näköpiirissä, arvioi pankkikonserni Aktia. Pankki ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Tämän vuoden ennuste oli aiemmin 1,8 prosenttia.

Euroalueen kasvuennustetta pankki pudotti tänä vuonna 1,5 prosentista 1,2 prosenttiin, ja ennakoi ensi vuodelle vain yhden prosentin kasvua. Maailman talous kasvaa sekä tänä että ensi vuonna 3,3 prosentin vauhtia.

Suomen hyviä piirteitä ovat työllisyysasteen hyvä kehitys ja kotitalouksien kulutus ja luottamus talouteen. Haasteena ovat yleiset talousnäkymät ja tuottavuuden heikko kehitys. Lisäksi työllisyysastetta pitäisi saada ylemmäs, sillä se on nyt 72 prosenttia, kaikkien puolueiden tavoite on nostaa se 75 prosenttiin, ja Ruotsissa mennään jo 78 prosentissa. Naapurissa tosin myös osa-aikaiset lasketaan työllisyysasteeseen mukaan.

Huolina ovat muun muassa asuntomarkkinoiden voimakas kahtiajakautuminen sekä Suomen julkinen talouden rahoitus, kun talouskasvu hidastuu. Aktian pääekonomisti Heidi Schaumanin mielestä työllisyyttä pitäisikin parantaa alentamalla etenkin matalapalkkaisen työn tuloverotusta ja valtio ei saisi ottaa lisää velkaa. Velkaa pitäisi pikemminkin pienentää, jotta Suomi pysyisi kasvu-uralla. Velkaantumisaste on nyt pudonnut, mutta riittävän nopeasti.

Schauman muistuttaa, että julkinen talous on pysynyt yhä alijäämäisenä, vaikka talous on kasvanut neljä vuotta ja huippu ohitettiin jo vuonna 2016.

"Jos ennusteemme toteutuu, meillä on Suomessa vähintään kuusi vuotta kasvua ilman, että julkistalous on saanut ylijäämää."

Vaalien alla puolueilta tulee erilaisia verotus- ja tuki-ideoita. Schaumanin mukaan erilaisten kulutus- ja haittaverojen vaikutusta kotitalouksien rahankäyttöön ja Suomen talouskasvuun on kuitenkin vaikeaa mitata. Esimerkiksi SDP on esittänyt ilmastoon liittyvää kestävän kehityksen arvonlisäveroa muun muassa lihalle.

Aktia ennustaa korkojen pysyvän matalalla hidastuvan talouskasvun vuoksi, esimerkiksi EKP nostaa korkoja korkeintaan kerran ensi vuonna. Isompia korkohyppäyksiä voisi tulla paljon suuremman kriisin, kuten euroalueen hajoamisen myötä.

Suomi ei tosin ole sivussa pienemmiltäkään kriiseiltä, sillä esimerkiksi Saksan autoteollisuus kärsii päästötiukennuksista ja osa Yhdysvaltoihin vietävistä autoista tehdään Suomessa. Huolta aiheuttavat myös Britannian brexit-prosessi, Italian talous, Kiinan talouskasvun hidastuminen ja kauppasodat. Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on jo pudottanut molempien vientiä kolmanneksen. Kiista voi johtaa uudenlaisten tuotantoketjujen ja alihankkijoiden etsimiseen, esimerkiksi muualta Aasiasta.