Metsähallitus tekee erinomaista tulosta
Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa 5.11. annettiin sangen synkeä ja yksipuolinen kuva Metsähallituksen liiketoiminnasta.
Metsähallitus on tehnyt erinomaista tulosta 2000-luvulla. Tuloksemme on nyt 110 miljoonan euron luokkaa, kaksi kertaa suurempi kuin vielä 7–8 vuotta sitten. Maksamme tuloutusta valtiolle 120 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiolle maksettavia osinkoja tai tuloutusta listattaessa Metsähallitus kuuluu terävimpään kärkeen. Päinvastoin kuin artikkelissa väitetään, verovaroja liiketoimintaan ei ole käytetty eikä käytetä.
Valtion metsien kohdalla liiketoiminnan perusjako on se, harjoittaako valtionmetsäorganisaatio liiketoimintaa toimijana vai pidättäytyykö se lähinnä hakkuuoikeuksien myyntiin valtion mailta.
Euroopasta löytyy molempia esimerkkejä. Virastomaiset, suppeampaa roolia edustavat metsähallitukset tuottavat tekevät yleensä vaatimatonta tulosta tai tappiota. Valtion omistamien luonnonvarojen hyödyntämisaste on verraten alhainen. Toisaalla ne valtionmetsäorganisaatiot, jotka aidon liiketoiminnan periaatteilla harjoittavat metsätaloutta ja muita toimialaan läheisesti liittyviä liiketoimintoja, hyödyntävät hakkuumahdollisuuksia paremmin ja tekevät selvästi parempaa tulosta valtiolle.
Jo edellisessä, vuonna 2005 asetetussa omistajapolitiikassa Metsähallitukselle säädettiin selvästi nousevat tulostavoitteet. Ainoaksi keinoksi nähtiin liiketoimintojemme kasvattaminen. Metsätalous onkin menestynyt erinomaisesti – paitsi tuloksen, myös maineen suhteen, mitä tuore sidosryhmätutkimuksemme osoittaa. Myös puuta ostavat asiakkaat arvostavat metsätalouden toimintatapaa.
Samoin menestyvät useimmat muistakin liiketoiminnoistamme kuten Laatumaa, Fin Forelia Oy, Siemen Forelia Oy ja Morenia Oy. Esimerkiksi metsäpuiden taimia tuottava Fin Forelia Oy on tehnyt haastavalla toimialallaan hyvää tulosta jo vuosia, samoin Morenia ja Siemen Forelia. Tämä uusien liiketoimintojemme kokonaisuus on myös selkeästi voitollista.
Omistajan linjaamana Metsähallitus on kasvattanut hakkuumääriään – suojelupinta-alan voimakkaasta kasvusta huolimatta – 2000-luvulla. Kustannustehokkuus ja herkkyys asiakaspinnassa ovat kasvaneet entisestään. Tämä on pitkälti johtunut siitä, että Metsähallitus on voinut harjoittaa monipuolista liiketoimintaa ja vahvistanut näin markkinatuntemustaan ja liiketoimintaosaamistaan. Metsähallituksen henkilöstölle tällä on ollut selvästi motivoiva merkitys.
Joukkoon mahtuu myös epäonnistumisia, ja miljoonakin euroa on paljon rahaa. Mutta jos tällä liiketoimintakulttuurilla Metsähallitus on saanut 2000-luvulla tuotettua valtiolle tulosta lähes miljardi euroa, on toteutuneiden riskien osuus kuitenkin suhteellisen vähäinen.
On hyvin helppo kuvitella ahtaampaan lestiin asemoitu Metsähallitus, jonka tulos, hakkuumäärä ja muut suoritteet olisivat kertaluokkaa nykyistä alempana. Valtion kirstun vartijat eivätkä asiakkaamme ainakaan sitä halua.
Merkittävä osa kritiikistä kohdistuu matkailuliiketoimintaamme, Villin Pohjolan ja Eräsetti Oy:n kokonaisuuteen sekä tähän hieman etäisemmin liittyvään Estar Oy:öön, missä Metsähallituksella on vajaa 20 prosentin vähemmistöosuus.
Matkailuliiketoimintaamme kehitettiin voimakkain toimin kannattavaksi siinä onnistuen. Eräsetti Oy ja Villi Pohjola päätettiin kuitenkin myydä. Luopumispäätös oli linjakas ja selkeytti Metsähallituksen roolia. Toki päätös kirpaisi monia, muun muassa kymmeniä matkailuyrittäjiä ja alihankkijoita, jotka toimivat Villin Pohjolan yhteistyöverkostoissa sekä asiakkaita, joille on nyt tarjolla selvästi aiempaa vähemmän vuokrakämppiä valtion mailla.
Valtion mailla – kolmasosassa Suomea – on paljon vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin liiketoiminnan, luonnonsuojelun kuin kansalaispalvelujen saroilla. Jotta näitä mahdollisuuksia voitaisiin tasapainoisesti ja hallitusti hyödyntää vähintään nykyinen määrä yhteiskunnan hyväksi, tulee tämän 153-vuotiaan entisen keskusviraston olla herkällä korvalla omistajan, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, yrittää ja hakea mahdollisuuksia.
Näitä mahdollisuuksia valtion luonnonvara- ja biotalousstrategioissa sekä muissa politiikkaohjelmissa perätään myös valtion mailta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sidosryhmämme pitävät Metsähallituksen aktiivista roolia tässä parempana – tai ainakin vähemmän huonona – vaihtoehtona verrattuna siihen, että valtion maat avattaisiin nykyistä enemmän yksityiselle liiketoiminnalle.
Juha Mäkinen
viestintäjohtaja
Metsähallitus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
