Harva haluaa salkkuunsa tupakkaa, kivihiiltä, aseita tai pornoa – vastuullinen sijoittaminen muuttaa maailmaa vähitellen

Vastuullinen sijoittaja karttaa vastuuttomana pidettyä liiketoimintaa. Raha hakeutuu uusiutuvaa energiaa suosiville ja sosiaalisen vastuun kantaville toimialoille. Kuva: Jukka Pasonen

Sijoittajan suosioon pääsee yritys, joka ottaa kaikessa toiminnassaan ympäristön huomioon, maksaa veronsa ja toimii sosiaalisesti vastuullisesti. Nykyisen näkemyksen mukaan vastuullisesti ja kestävästi toimiva yritys myös todennäköisesti tuottaa pitkällä aikavälillä keskivertoa paremmin ja voi saada lainaakin edullisemmin.

”Näkemyksemme on, että vastuullisuus vaikuttaa alentavasti rahoituskustannuksiin ja on linjassa tuottavan ja turvaavan sijoittamisen kanssa”, arvioi työeläkeyhtiö Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau.

”Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat meille arkipäivää ja ne koskevat nykyisin kaikkia sijoituksia”, kertoo eläkeyhtiö Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.

Isojen työeläkeyhtiöiden sijoituspäätöksillä on vaikutusta. Ilmarinen ja Varma hallinnoivat Suomen kahta suurinta sijoitussalkkua, joiden sijoitustuotoilla maksetaan suuri osa suomalaisten eläkkeistä nyt ja tulevaisuudessa.

Hanna Kaskela on viime vuodet rakentanut Varman kestävän kehityksen osakesalkkua. Salkunhoidollinen vastuu on noin 400 miljoonaa euroa.

Ilmarisen listattujen osakkeiden salkun noin seitsemän miljardin euron sijoitusvarallisuuden arvosta 520 miljoonaa euroa on yhtiöissä, joiden liikevaihdosta vähintään puolet liittyy kestävän kehityksen tuotteisiin ja ratkaisuihin.

Maailmanlaajuisesti toimivilla suursijoittajilla on musta lista yhtiöistä ja toimialoista, joihin ne eivät rahojaan laita.

”Toiset sulkevat pois tupakkateollisuuden, melkein kaikki sulkevat kansainvälisten normien vastaisen asetuotannon (biologiset ja kemialliset aseet, rypälepommit, ydinasevalmistajat)”, kuvaa Nordean vastuullisen rahoittamisen johtaja Aila Aho.

Kivihiiltä paljon polttavat energiayhtiöt ja hiilikaivosyhtiöt ovat niin ikään monien suursijoittajien mustalla listalla.

Syntilista jatkuu: aikuisviihde, uhkapeliyhtiöt, lapsityövoiman käyttö alihankkijaketjussa, korruptio, lahjonta...

Toimintatapaa muuttamalla listalta on myös mahdollista päästä pois.

Ilmarinen on pannut kivihiiliyhtiöille rajan, joka myös monella muulla institutionaalisella sijoittajalla on käytössä: energian tuotantoon käytettävän kivihiilen osuuden on oltava alle 30 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tai energiantuotannosta – tai yhtiöllä tulee olla uskottava suunnitelma, millä yhtiö vähentää kivihiilen polttoa tai louhintaa jatkossa.

Joukko kansainvälisiä sijoittajia haluaa vaikuttaa maailman eniten saastuttaviin yrityksiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ilmarinen liittyi joulukuussa mukaan Climate Action 100+ -aloitteeseen, jonka kohteena on sata maailman suurinta saastuttajaa.

Sijoittajien tavoitteena on vaikuttaa päästöjen vähentämiseen, parantaa ilmastonmuutoksen riskien hallintaa ja vahvistaa ilmastovaikutusten raportointia. Vaikuttamistavat ovat sijoittajien keskustelut yrityksen johdon kanssa, hallituksen jäsenten nimityksiin osallistuminen sekä osakkeenomistajien aloitteet ja äänestäminen yhtiökokouksissa.

Hankkeen perustana ovat YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ( Principles for Responsible Investment, PRI).

”Game changer (vedenjakaja) oli Pariisin ilmastosopimus vuoden 2015 syksyllä. Sitä ennen edelläkävijät huomioivat vastuullisuuden sijoituspäätöksissä, nyt lähes kaikki sijoittajat pyrkivät tähän. Sijoittajat haluavat myös vaikuttaa yhtiöihin, pelkkä raportointi ei enää riitä”, kertoo Vastuullisen sijoittamisen foorumin, Finsifin hallituksen puheenjohtajana vuoden vaihteeseen saakka toiminut Outi Kalpio.

Finsif julkaisi syksyllä selvityksen suomalaisten sijoitusalan organisaatioiden käsityksistä ja toimintatavoista vastuullisina sijoittajina.

Raportin mukaan vastuullisuus nähdään sijoitusalalla kilpailuetuna ja mahdollisuutena vaikuttaa kestävään kehitykseen.

Riskin ja maineenhallinta ovat yleisimmät syyt harjoittaa vastuullista sijoittamista.

OP:lla on julkinen poissulkulista yhtiöistä, joihin OP tai sen rahastot eivät sijoita.

”Pyrimme vaikuttamaan yksittäisiin yrityksiin ennen poissulkemista”, kertoo OP varallisuudenhoidon vastuullisen sijoittamisen johtaja Mika Leskinen.

OP julkaisee rahastojensa hiilijalanjäljen neljännesvuosittain ja tarjoaa sijoittajien käyttöön hiiliriskiä kuvaavan tunnusluvun rahastovalinnan tueksi.

OP:n poissulkulistalla energiayhtiöistä on Uniper – saksalainen energiajätti, josta valtioenemmistöinen Fortum on jättänyt ostotarjouksen.

”Kun teemme sijoituspäätöksiä, pyrimme saamaan yhtiön vastuullisuudesta arvion”, OP:n Leskinen kertoo sijoitusprosesseista.

OP tekee sekä omia analyyseja että käyttää vastuullisen sijoittamisen luokitusanalyyseja, joita tekevät kansainväliset luokituslaitokset kuten MSCI ja Sustainalytics.

Vastuullinen sijoittaminen ja eettinen sijoittaminen sekoitetaan toisinaan käsitteinä. Käsitys etiikasta voi olla kullakin ihmisellä erilainen. Alkoholi on jollekin sijoitusvalinnan este, kasvissyöjä saattaa rajata salkustaan lihatalon osakesijoitukset.

Yrityksissä on eroja toimialojen sisällä. Metsätalouttakin voi hoitaa kestävällä tai kestämättömällä tavalla.

Nordean osaketutkimus julkaisi syksyllä tutkimuksen, jossa nähtiin, että hyvä ESG-tekijöiden eli ympäristön, sosiaalisten tekijöiden ja hyvän hallinnon noudattaminen tuki myös hyvää pääomantuottoa. Tutkimukseen viitanneen Aila Ahon mukaan hyvien yhtiöiden tulosmarginaali oli tutkimusjaksolla myös pysyvämpi ja osakehinnat heilahtelivat vähemmän kuin huonommin ESG-luokitelluilla yrityksillä.

Nordealla on itselläänkin ollut oppimista vastuullisesta toiminnasta. Pankkikonserni sai joulun alla sakot yhdessä kahdeksan muun finanssiyhtiön kanssa Luxemburgin finanssivalvojalta. Sakot olivat seurausta niin sanottujen Panama-papereiden vuotamisesta julkisuuteen.

Nordea oli auttanut asiakkaitaan perustamaan postilaatikkoyrityksiä Panamassa toimivan yhtiön kautta. Panama on tunnettu veroparatiisi.

Nordea laski 26. kesäkuuta liikkeelle ensimmäisen vihreän joukkolainansa, Green Bondin. Sijoittajat ottivat emission hyvin vastaan ja laina ylimerkittiin kaksinkertaisesti, joka mahdollisti tavallisia vastaavia lainoja alhaisemman marginaalin.

Green Bond -lainojen kohteista puolet on Suomessa, loput Norjassa ja Ruotsissa.

Toistaiseksi vihreiden lainojen osuus maailman joukkovelkakirjalainamarkkinoilla on vielä pieni, mutta kasvava.

Myös luonnonsuojelujärjestöt lyövät löylyä rahoitusmaailman toimijoiden kautta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. WWF julkaisi joulukuussa tuoreet suositukset, joilla sijoittajia kannustetaan asettamaan ilmastotieteen mukaiset tavoitteet toiminnalleen.

”Ilmastonmuutoksen huomioiminen sijoitusriskeissä on kaikkien etu. Sijoittajat voivat halutessaan olla puhtaan energian murroksen vetureita”, kannustaa WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Ajattelutavan ja toiminnan muutos avaa mahdollisuuksia sijoittajille ja ­rahoittajille.