Vasikka-aika ratkaiseelihanautojen hengitystieterveyden
Tarttuvat hengityselinsairaudet ovat yksi naudanlihantuotannon pahimmista terveysongelmista. Lihanautatilat eivät pysty ratkaisemaan tautikierrettä yksin, Atrian terveydenhuoltoeläinlääkäri Tuomas Herva korostaa. Tartunta lähtee usein liikkeelle jo maitotilan vasikkaosastolta.
Hengityselinsairauksia aiheuttavat corona- ja rs-virus alkoivat levitä epidemianomaisesti 2000-luvun taitteessa, Herva kertoo. Niiden lisäksi aiheuttajia on muitakin, yhteensä puolen tusinaa, jopa kymmenkunta.
Nyt isohkolla lihanautatilalla saadaan olla tyytyväisiä, jos vain 10–20 prosenttia eläimistä joudutaan lääkitsemään hengitystietulehduksen takia. Pahimmillaan lääkitystarve on 150 prosenttia eli antibioottikuureja joudutaan antamaan keskimäärin 1,5 eläintä kohti.
Silti tilanne on parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Herva vertaa hengitystietulehduksia lastentarhan tartuntatauteihin. Iso ryhmä saa taudit leviämään.
Nykytietojen mukaan alle kymmenen eläimen ryhmäkoko olisi vasikoiden terveyden kannalta paras.
Vasikka tarvitsee puhtaan ja hyvin kuivitetun karsinan sekä raikkaan ilman. Tuuletuksen pitää olla hyvä, mutta vetoa ei saa esiintyä.
Hervan mukaan koko ajan etsitään ratkaisuja uudenlaisiksi vasikkakasvattamoiksi. Katostyyppisistä ulkokasvattamoista, joissa on pienet ja riittävän etäällä toisistaan sijaitsevat osastot, on saatu hyviä kokemuksia. Suomen kylmiin oloihin niitä on kuitenkin vaikea soveltaa.
Vasikkakarsinan pitäisi olla mieluiten kertatäyttöinen. Jos eläimiä koko ajan tulee ja menee, taudit leviävät. ”Ryhmän ikähaitari ei saisi olla yli kolme viikkoa.”
Vasikan vastustuskyvyn kannalta ternimaidon saanti on yksi ratkaiseva asia.
Vasikan pitää saada ensimmäisten neljän elintuntinsa aikana kaksi litraa ternimaitoa ja ensimmäisen vuorokauden aikana yhteensä neljä litraa.
Tuttipullojuotto on paras ratkaisu, mutta jos siihen ei ole aikaa, toinen vaihtoehto on letkutus.
Ternimaidon laatu pitää tuntea. Sen vasta-ainepitoisuutta voi tutkia parillakin eri menetelmällä.
Ensimmäistä ja toista kertaa poikivien lehmien ternimaito on laadultaan heikompaa kuin vanhempien. Herva suositteleekin, että vanhempien lehmien ternimaitoa pakastetaan vasikoita varten.
Maailmalla käytetään melko paljon rokotteita hengitystietulehdusten ehkäisyyn. Hervan mukaan ne eivät kuitenkaan ole meillä tehokas yleisratkaisu.
Ensinnäkin taudinaiheuttajia on lukuisia. Ne pitää tuntea, sillä jokainen vaatii oman rokotteensa.
Lisäksi Herva epäilee, että moni tulehdus on mykoplasman tai pasteurellan aiheuttama – sikäli hyvä, että tauti on lievempi, mutta näihin ei ole käytettävissä sopivia rokotteita.
Herva toteaa, että hengityselinsairaudet ovat suomalaisen kotieläintalouden ja tuoteturvallisuuden kannalta niin iso asia, että sen tutkimiseen tarvittaisiin yhteiskunnan panostusta.
”Meillä on loistava tilanne: antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia on hyvin vähän. Tämä tilanne pitäisi pystyä säilyttämään.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
