Kasvinsuojeluruiskutukset paikoin myöhässä

Ennen kylvöä suureksi kasvanut pillike on selvinnyt kylvömuokkauksesta. heikki jalli Kuva: Viestilehtien arkisto

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 14.6. oli 233 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli 358 päiväastetta. Kasvukausi on nyt lähes kaksi viikkoa jäljessä viime vuodesta.

Aikaisin kylvetyt kevätviljat alkavat olla korrenkasvuvaiheessa ja herbisidien teho heikkenee viljan peittäessä suuret rikkakasvit. Pellolla on käytävä tarkistamassa, mitkä rikkakasvit ovat taimettuneet. Kylvömuokkauksista selvinneitä suuria rikkakasveja torjuttaessa on valittava valmiste tarkasti ja käytettävä käyttöohjeen suurempia annoksia.

Herneen taimettumisen jälkeen rikkakasveja torjuttaessa herbisidi valitaan rikkakasvilajiston mukaan. Käytettävissä ovat Fenix-, Senkor- ja Basagran-valmisteet.

Syysruis on jo tähkällä, eikä kasvunsäätely ole enää mahdollista. Syysvehnä on lippulehtivaiheessa ja säätely on vielä mahdollista.

Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleen jonkin verran kahukärpäsiä. Tilannetta on syytä seurata myöhäisissä kylvöissä, jotka eivät ole vielä saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

Kasvustoista löytyy paikoin myös tuomikirvoja ja viljakaskaita. Torjuntaan ei vielä ole ollut tarvetta. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista vasta siinä vaiheessa, kun lämpösumma ylittää 350 päiväastetta ja vehnä on tulossa tähkälle. Alkukesän sateista johtuen sääskiä voi kuoriutua edellisvuosia enemmän.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on tehtävä viimeistään tähkälletulovaiheessa. Rehevissä kasvustoissa torjunta on tarpeellista, sillä alkukasvukauden säät ovat suosineet lehtilaikkutautien sekä härmän leviämistä. Pumpulimaisia härmäpesäkkeitä esiintyy lähinnä korren tyvellä. Runsaat sateet ovat voineet huuhtoa pesäkkeet pois alalehdiltä. Lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy piste-, rusko- ja harmaalaikkua. Torjuntavalmistetta valittaessa on syytä kiinnittää huomio riittävään laajaan tehoon (myös ruostesienet) sekä suojan kestävyyteen.

Kevätviljoissa ovat siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet parhaimmin nähtävissä ensimmäisessä kasvulehdessä. Siemenlevintäisiä kasvitauteja kannattaa tarkkailla myös peitatulla siemenellä kylvetyillä lohkoilla. Ohran monokulttuurilohkoilla on havaittu rengaslaikun sekä ohrantyvi- ja lehtilaikun oireita. Kevätvehnän monokulttuurilohkoilla saattaa esiintyä pistelaikun oireita. Nämä korostuvat kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä lohkoilla. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Mikäli kasvitautien oireita esiintyy, kannattaa ensimmäinen torjunta yhdistää rikkakasvitorjuntaan. Kasvitautien lisäksi oraspelloissa esiintyy paikoin mangaaninpuutosoireita. Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle.

Kirppojen esiintymisrunsaus vaihtelee paljon eri lohkojen välillä ja kaalikoista on yksittäisiä havaintoja. Kirpat kiusaavat edelleen myöhään kylvettyjä ja hitaasti taimettuneita kevätöljykasveja. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi, kun kasvissa on 3-4 kasvulehteä ja kasvi hyvässä kasvussa.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Rapsikuoriaisen pyretroidiresistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa.

Hernekääriäisenkin lento on todennäköisesti myöhässä, mutta feromonipyydystarkkailu alkaa olla kohta ajankohtaista aikaisin kylvetyillä lohkoilla. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2–3 päivän välein. Riski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Kumina kukkii jo monin paikoin ja kuminakoin torjunta alkaa olla myöhäistä. Kuminakoin toukkien torjunta on mahdollista vielä aivan kukinnan alkuvaiheessa tau-fluvalinaatti-valmisteella, mutta varoajat on huomioitava jäämäriskin vuoksi. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

Omenarupitartunnan riski on edelleen korkea. Tarkkaile myös tulipoltteen oireita, jos tarha on perustettu ulkomaisilla taimilla.

Kasvukausi on reilusti jäljessä viime vuodesta. Omenakääriäinen odottaa vielä lämpimiä iltoja ennen munintaa. Ensimmäiset pihlajanmarjakoit on jo havaittu, ja koska pihlajan kukinta on selvästi heikompaa kuin viime vuonna, on vioitusriski omenalla kohtalainen. Feromonipyydyksillä seurataan kannan runsautta. Perhostuholaisten, mittareiden ja omenansilmukoin vioituksia kukinnoissa on ollut paikoin runsaasti. Omenankehrääjäkoin toukkapesiä on nyt nähtävissä ja ne voidaan poimia pois ennen toukkien levittäytymistä ympäriinsä.

Mansikkakasvustot ovat paikoin vioittuneet talven aikana. Syynä voi olla syys- ja talvikauden märkyys ja siitä seurannut lahoaminen. Myös lohkolle levinnyt punamätä on saattanut tuhota juuristoa. Sekä talvivaurioita että punamädän aiheuttamaa tuhoutumista esiintyy pellon painanteissa, joihin on sateilla kerääntynyt vettä. Tuhon syy kannattaa selvittää, jos istutuksiin on käytetty ulkomaisia taimia tai tilalla on aikaisemmin todettu punamätää.

Mansikalla vattukärsäkkäiden vioitukset jatkuvat kukinnan aikana. Varsiyökkösen vioituksia on esiintynyt nuorilla lohkoilla. Peltoluteita on edelleen esiintynyt vain vähän, samoin ripsiäisiä. Tarkkailua kannattaa tehostaa kun lämpötila nousee. Mansikkapunkin biologinen torjunta on ajankohtaista, suositeltavaa on toistaa petopunkkien levitys 3–4 viikon välein.

Herukkakoin lento alkoi Kanta-Hämeessä 13.6. ja vilkastuu Juhannuksen aikaan. Jos silmuvioituksia havaittiin keväällä runsaasti, voi aikuisten torjunta olla paikallaan raakilevioitusten estämiseksi. Samalla torjutaan myös karviaispistiäisten ja karviaiskoisan toukkia ja muita tuholaisia. Herukkalasisiiven kuihduttamia oksia voi vielä hävittää ennen kuin perhoset kuoriutuvat.

Herukoilla voi esiintyä sararuosteen aiheuttamia oranssinkeltaisia laikkuja lehdissä. Myös harmaalaikun oireita on jo näkyvissä mustaherukalla.

Vattukuoriaisia on edelleen liikkeellä vain vähän. Lämmin sää voi vielä aiheuttaa kuoriaisten runsastumista ja vioituksia. Houkuteaineella varustetulla ansalla voi kuoriaisia tarkkailla myös kukinnan aikana. Myös vattukärsäkkäitä on edelleen vähänlaisesti. Vattukärpäsen vioittamia versoja voi edelleen poimia pois ja samalla hävittää toukkia. Vatunäkämäpunkin oireet ovat nyt näkyvissä, jos punkkikanta on runsas. Lehtilannosrikki vaikuttaa punkkeja vähentävästi, vioitusriski helteisellä säällä ruiskutettaessa on huomioitava.

Luonnonvarakeskus

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF