Valtioneuvosto: Suomen tarve EU:n yhteiselle aluekehitysrahoitukselle vähenee
EU-ministerivaliokunta keskusteli tällä viikolla tulevasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Suomi kertoo tavoittelevansa suhteellisesti korkeampaa saantoa koheesiopolitiikassa. Kuva: Kari SalonenValtioneuvosto tiedotti tällä viikolla, että Suomen tarve yhteiselle aluekehitysrahoitukselle EU:ssa vähenee. Aluekehitysvaroja tulisi Suomen kannan mukaan suunnata nykyistä enemmän muuttoliikkeen rahoittamiseen.
”Tavoitteena on, että koheesiorahoituksen jakosääntöjä ja ennakkoehtoja muutetaan tukemaan entistä tehokkaammin kasvua lisäävien rakenneuudistusten toteuttamista ja innovaatiolähtöisen talouden kehitystä”, valtioneuvosto kertoo.
Suomi haluaa olla vaikuttamassa, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasema turvataan. Myös muut erityispiirteet, kuten Itämeri, arktisuus ja Venäjän raja-alue tulee Suomen kannan mukaan ottaa huomioon.
EU-komissio on ilmoittanut antavansa lopullisen ehdotuksen EU:n ensi vuosikymmenen rahoituskehyksestä ensi keväänä. Ensimmäisiä linjauksia odotellaan jo tänä vuonna.
Sitä ennen edessä ovat vaikeat neuvottelut. Rahaa halutaan uusiin aiheisiin, kuten puolustukseen, maahanmuuttoon ja tutkimukseen. Sen rinnalla leijuvat kysymykset, kuinka rahaa riittää EU-rahoituksen suurimpiin menoeriin, aluekehitykseen ja maatalouteen.
Nykyisestä rahoituskehyksestä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kuluu lähes 40 prosenttia ja alueiden välisten kehityserojen pienentämiseen pyrkivään koheesiopolitiikkaan 34 prosenttia.
Brexitin myötä raha on entistä tiukemmassa. Britannian EU-ero alentaa rahoituskehystä täysimääräisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
