FP: Kiinan linjanmuutos tyrehdyttää kansainvälisen rahoituksen hiilivoimalle

Uusien hiilivoimaloiden on vaikea saada kansainvälistä rahoitusta, kun Kiina viimeisenä rahoittajamaana siitä luopuu. Kuvassa Helsingin Energian Hanasaaren hiilivoimala. Kuva: Kari Salonen

Kiina on päättänyt lopettaa uusien hiilivoimaloiden rahoituksen ulkomailla, kertoo ulkopolitiikkaan erikoistunut Foreign Policy -julkaisu (FP).

Asiasta ilmoitti presidentti Xi Jinping YK:n yleiskokouksessa viime viikolla.

FP:n mukaan jotakin vastaavaa oli odotettavissa, mutta linjanmuutos oli yllättävän jyrkkä.

Kiinan päätös merkitsee, ettei uusille hiilivoimahankkeille ole saatavilla kansainvälistä rahoitusta. Ainoat muut viime vuosina hiilivoimaa rahoittaneet maat, Etelä-Korea ja Japani, ovat jo aiemmin ilmoittaneet vetäytyvänsä hiilivoimaloiden rahoittamisesta.

2010-luvulla Kiina rahoitti maailmalla hiilivoimahankkeita 180 gigawatin edestä, mikä vastaa 1,5-kertaisesti koko EU:n ja Britannian yhteenlaskettua hiilivoimakapasiteettia.

Hiilivoimaa haikailevat, kansainvälisestä rahoituksesta riippuvaisia maita ovat esimerkiksi Indonesia, Vietnam, Pakistan, Zimbabwe ja Turkki.

Rahoituksen loppuminen vaikuttanee reiluun 50 hankkeeseen, jotka ovat vielä kehitysvaiheessa. Jos voimalat rakennettaisiin, päästöt vastaisivat Espanjan vuotuisia kasvihuonepäästöjä.

Päätös saattaa ennakoida suunnanmuutosta myös Kiinan omaan hiilivoimarakentamiseen.

Foreign Policyn artikkeli (englanniksi)