Keskusta aikoo haastaa hallitustakehittämällään menosäännöllä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli kakkaraa keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmarille viime lauantaina ennen lähtöään keskustan talviristeilylle Tallinnaan. Markku Ulander/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoOppositiopuolue keskusta esitteli viikko sitten oman näkemyksensä Suomen selviytymissuunnitelmasta. Linjauksiin sisältyvää menosääntöä on valmisteltu parin kuukauden ajan Apollonkadun puoluetoimistolla.
Työtä ovat vetäneet puheenjohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Timo Laaninen.
Teesejä on myös testattu alan asiantuntijoilla, joilta on myös kerätty paljon ajatuksia säännön kehittelyssä. Mallia viilattiin aina kalkkiviivoille asti, kunnes se julkistettiin puolueväelle ja medialle.
Sipilän mukaan julkinen talous saataisiin tasapainotettua keskustan kehittelemän menosäännön turvin jopa kymmenen vuoden sisällä. Keskusta tarjoaa nyt talousoppejaan. Sipilä epäilee, etteivät hallituksen tavoitteet alijäämästä, velkasuhteen taittamisesta tai työttömyyden vähentämisestä toteudu nykyisin keinoin.
Tämän vuoksi hallitus ei pysty tarttumaan ongelmiin vaan lykkää niiden ratkaisua eteenpäin, kuuluu keskustan arvio.
Keskustan menosäännön perusteella valtion menot saisivat lisääntyä korkeintaan 60 prosenttia talouskasvusta. Loput 40 prosenttia käytettäisiin alijäämän paikkaamiseen.
Edellytyksenä on, että vuodesta 2016 alkaen talouskasvu on maltillista, vähintään 2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vastaavasti julkisen talouden tuottavuuden on parannuttava vuosittain vähintään prosenttiyksikön.
Ellei menosäännössä pysytä, vaihtoehtona ovat leikkaukset ja veronkiristykset.
Mallista ei ole kaiken pelastajaksi. Jos taloudessa toistuu lähivuosina vuoden 2008 kaltainen laskusuhdanne, tuolloin ei vältyttäisi ilman tuntuvia säästöjä.
Keskusta laskee, että tasaisella kasvulla talouden alijäämä kurottaisiin umpeen vasta 2021, mutta velkasuhteen taittuminen olisi mahdollista jo vuonna 2016.
Mallissa ei ole huomioitu kuntien taloutta. Menosääntö ei leikkaisi kuntien valtionosuuksia. Kuntien vastuulle jäisi lopulta oman taloutensa hoito.
Puoluesihteeri Laanisen mukaan talouspoliittisella pohdiskelulla keskusta tähtää jo kesäkuussa 2014 järjestettävään puoluekokoukseen. Se hyväksyy puolestaan vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksen. Ennen välietappeja keskusta aikoo järjestää ohjelmasta valtakunnallisen kuulemisen – lähinnä internetin avulla.
”Valmistelemme aikanaan pitkän ja perusteellisen vaaliohjelman. Se auttaa sitten mahdollisesti tulevissa hallitusneuvotteluissa”, hän kertoo.
Laaninen heittää, että tarvitaan vain kaksi Sipilän johtamaa hallituskautta, jotta keskustan tavoitteet toteutuisivat. Keskusta on valmis vaaleihin, jos niille tulee tarvetta, puoluesihteeri ennakoi eilen torstaina.
”Keskusta ei ole hallitukseen haikailemassa muiden kuin vaalien kautta.”
Hallituksen kevättaipaleesta on Laanisen arvion mukaan tulossa rakas. Työmarkkinajärjestöjen tuesta hallituksen tulevalle talouspolitiikalle ei ole minkäänlaista tietoa. Ainakin eläkeiän nostamisesta hallituksessa voi syntyä kiista.
”Keskusta selviää, mutta hallituksesta en ole niin varma”, hän arvioi.
Sipilä rakentama vanerinen ”kakkara” on saanut reilun viikon kuluessa paljon julkisuutta. Sipilä esitteli joululomalla autotallissa syntynyttä laitetta keskustan politiikka- ja toimintapäivänä Helsingissä viime viikonloppuna.
Ideana on, että vempaimella pystyy hahmottamaan talouden toimintaa. Siinä on neljä osaa: julkinen talous, talouskasvu, huolenpito ja vastuunotto.
Taloudessa kaikki neljä osaa vaikuttavat toisiinsa. Eli esimerkiksi jos pyöreässä kehikossa julkisen talouden osuus kasvaa, pienenee vastaavasti jokin toinen osa. Tässä tapauksessa sekä ihmisten vastuunotto että huolehtiminen.
Mutta kun talous kasvaa, myös julkinen talous paisuu. Kun talouskasvu on pieni, sitä pitää korvata huolenpidolla ja vastuunottamisella.
Toimeliaisuuspaketissa keskusta muun muassa esittää, että kotitalousvähennystä kehitetään edelleen ja työttömät voisivat tienata ainakin 300 euroa ilman, että työttömyysturva heikkenee.
Kakkaran idea pohjautuu lentäjien käyttämiin pyöreisiin mitta-asteikkoihin.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
