Vettä ryöppyävä kalatiehoukuttaa lohia Kemijokeen
”Kalatiet pitää rakentaa vielä neljään Kemijoen voimalaan, ennen kuin lohi pääsee lisääntymään Ounasjokeen”, kertoo kalastusmestari Jukka Viitala Keminmaasta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKEMINMAA
Kemijoen alimmassa voimalaitoksessa Isohaarassa viime kesänä käyttöönotettu impulssikalatie on lajissaan ainut maailmassa. Uudesta kalaportaasta toivotaan auttajaa perämerenlohen palauttamisessa Ounasjokeen.
Uuteen kalaportaaseen nousi reilu 300 lohen sukuista kalaa viime heinäkuusta lähtien, vaikka aika ei ollut nousulle otollinen.
”132-senttinen lohi oli kalatien kookkain nousukas viime kesänä, se painoi noin 20 kiloa. Porras saatiin käyttöön kalan nousuun nähden aikataulusta jäljessä, sillä perämerenlohen kutuvaellus käynnistyy jo toukokuun lopulla”, kertoo kalastusmestari Jukka Viitala Keminmaasta.
Uuden kalatien toivotaan nostavan ensi kesänä moninkertaisen määrän kutulohia Isohaaran padon ylitse.
”Kalatiet pitäisi rakentaa vielä neljään Kemijoen voimalaan, ennen kuin lohi pääsee kutupaikoilleen valjastamattomaan Ounasjokeen.”
Viitalan mukaan kalatieratkaisuja kannattaisi jatkossa miettiä myös ylisen Kemijoen osalle.
”Ensin katsotaan nämä Kemijoen alaosan kalatiet, sen jälkeen pohditaan Kemihaaran vesistöä.”
Isohaaran uuden kalatien kustannusarvio oli noin 1,6 miljoonaa euroa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on padon korkeusero, Isohaarassa se on 12,5 metriä.
”Jokea ylöspäin mentäessä korkeuserot kasvavat, joten myös kustannukset kasvavat jonkin verran”, Viitala sanoo.
Impulssikalatien tarvitsema perusvirtaus on 450–500 litraa sekunnissa, juoksutuslupa on 800 litralle.
”Vesi-impulssin pituus on useita minuutteja. Impulssialtaaseen kerätään vettä automaattisen sulutuksen avulla”, kertoo Viitala.
Aikaisempi kalatie rakennettiin Isohaaran voimalaitokseen parikymmentä vuotta sitten. Lohien on havaittu kertyvän vanhan kalatien suualueelle, mistä ne eivät ole juurikaan lähteneet nousemaan.
”Tarkoitus on, että vanha kalatie muutetaan impulssitekniikalla toimivaksi. Tunneliosuus avataan ja yläpuolen vesiluukku muutetaan säätymään padon ylävedenpinnan mukaisesti.”
Viitalan mukaan lohia merkitään jatkossa sähköisillä lähettimillä. Tavoitteena on saada tietoa kalateiden parhaista paikoista lähettimien antaman paikkatiedon avulla.
”Merkityt kalat siirretään Kemijokisuuhun. Lohen nousua yritetään ohjailla muun muassa voimaloiden virtauksia säätämällä.”
Lohen luontainen lisääntyminen Ounasjoessa hyödyntäisi paitsi jokialueiden vapaa-ajankalastajia, myös merialueiden ammattikalastajia.
”Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen ylläpito ja niiden palauttaminen rakennettuihin vesiin on kalakantojen monimuotoisuuden ja kalastuksen jatkuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
