Multialla verkko melkein valmis, Pihtipudas odottaa aloitusta
Ovatko keskisuomalaisten kuntien ja yksityisten verkko-osuuskunta Kuuskaistalle jo maksamat rahat kadonneet taivaan tuuleen? Siitä ollaan montaa mieltä, sillä kunnat ovat erilaisissa tilanteissa.
Esimerkiksi Multialla on runkoverkosta rakennettu 90 prosenttia valmiiksi. Pihtiputaalla sen sijaan ei ole rakennettu vielä lainkaan.
”Liittymiä on tilattu 250 kappaletta ja kuntaosuutta on maksettu noin 400 000. Maksut lopetettiin, kun kuultiin Kuuskaistan vaikeuksista”, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.
Hankkeen pelastusoperaation johtajan Teppo Sirniön mielestä rahoitus on nyt kunnossa ja rakentaminen voi jatkua keväällä, jos kunnat saavat päätökset tehtyä.
”Kuntarahoituksen laina on 35 miljoonaa euroa, julkinen tuki on 15 miljoonaa, kuntien osuus on 7,5 miljoonaa ja liittymämaksuista tulee 2,5 miljoonaa”, Petäjäveden kunnanjohtaja Sirniö luettelee.
Koko kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa.
Siitä on jo käytetty noin yhdeksän miljoonaa.
Rahoilla on kaivettu 750 kilometriä verkkoa. Kaikkiaan pitäisi kaivaa noin 5 000 kilometriä.
Saarijärvi ei lähde uusilla ehdoilla kuntien yhtiöön mukaan.
Kaupunginjohtaja Timo Rusasen mukaan laskelmat kannattavuudesta edellyttävät suurta määrää yksityisiä asiakkaita taajamista.
”Tämä ensimmäinen vaihe tuo laajakaistan vain kymmenelle prosentille Saarijärven asukkaista. Toisesta vaiheesta, eli taajamien kaupallisin perustein rakennettavasta, tiedetään aivan liian vähän mitään varmaa”, Rusanen sanoo.
Nykyinen hanke koskee vain haja-asutusalueen kotitalouksia.
Toinen vaihe rakennetaan myöhemmin. Sirniö arvioi sen maksavan noin 30 miljoonaa euroa lisää.
Rusanen epäilee, että langaton 4G-verkko vie taajamassa asuvien intoa ostaa kaapeliliittymää.
Kuntarahoituksen laina on korolta edullista, mutta kuntien täysin takaama. Saarijärven osuudeksi tulisi 4,5 miljoonan euron takaus.Alkuperäisen suunnitelman mukaan Finnvera olisi taannut lainoista puolet.
Rusanen myös epäilee lainan korkoriskiä. ”Jos korko nousee yli 0,2 prosenttia 32 vuoden lainan aikana, tarvitaan lisärahoitusta. Kukaan ei usko, että korko säilyy samana yli 30 vuotta.”
Saarijärvellä kuukausierien maksaminen on lopetettu. Jo maksetut 432 000 euroa on kirjattu tappioihin. Kokonaissumma olisi toista miljoonaa.
Rahojen kohtalon ratkaisee lopulta virtaako laajakaista verkossa vai ei.
”Samat laskelmat meillä on. Näkemykset vain ovat päinvastaiset”, Rusanen vertaa Saarijärven ratkaisua suunnitelman hyväksyneisiin kuntiin.
Sirniö lupaa, että kieltäytyneet kunnat pääsevät halutessaan myöhemmin mukaan.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
