Sahatavaran vienti kasvoi halpamarkkinoiden imussa
Pohjoissavolainen Keitele Group aikoo rakentaa kesällä uuden liimapuun puristuslinjan. Investointi lisää etenkin kuusen käyttöä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoViime vuoden aikana sahatavaran vienti Suomesta on kasvanut, mutta hinnat ovat laskeneet.
”Euroopan ulkopuolinen alue on vetänyt hyvin, Eurooppa huonosti”, luonnehtii Suomen sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.
”Meillä on iso huoli, ettei Euroopan rakentaminen elvy tänä vuonna.
Suomen sahatavarasuhdanne noudattelee muun Euroopan menoa. Rakentaminen on hiipunut ja puutuotteiden menekki laskenut.
Halpa vientihinta johtuu siitä, että laadukkainta tavaraa on viety perinteisesti Eurooppaan. Halvemman työvoiman maissa kelpaa kehnompikin. Pohjois-Afrikan tehtaissa oksainen lankku katkotaan ja jatketaan sormiliitoksella.
”Trendi on yleisempikin. Jatkojalostuksessa laatuvaatimukset ovat tulleet alaspäin. Suomalaisten sahojen perinteisen kilpailuvaltin, raaka-aineen laadun, merkitys on pienentynyt. Laadusta ei saa sitä hintaa kuin aiemmin”, Merivuori huomauttaa.
Yhden asian Suomen lankunviejät ovat osanneet hoitaa mallikkaasti. Suomesta on tullut Euroopan merkittävin sahatavaran viejä Kiinaan, Venäjä pois lukien. Kiina on noussut suomalaisen kuusisahatavaran vientimaissa 10 kärkeen.
Pohjois-Amerikassa rakentaminen on elpynyt ja sahatavaran hinta noussut. Eurooppalaisten sahojen vienti-intoa länteen heikentää suhteessa dollariin voimistunut euro.
Merivuoren mukaan on epäselvää, miten Yhdysvaltain kasvava sahatavaran tarve katetaan. Tavaraa saatetaan tuoda Euroopasta asti, mutta toisaalta maassa on 30 miljoonaa kuutiometriä tilapäisesti suljettua sahakapasiteettia, joka käynnistyisi suhteellisen helposti.
Sahojen valopilkku Suomessa on Keitele Group, joka päätti laajentaa liimapuun tuotantoa. Yhtiöllä on vakaa jalansija Japanin markkinoilla.
”Keitele on hyvä esimerkki siitä, miten tiukasti määritelty strategia ja määrätietoinen työ kantavat hedelmää, mutta samankaltaisessa kustannuskurimuksessa sielläkin tarvotaan kuin muillakin sahoilla.”
Merivuorta huolestuttaa Suomen heikkona jatkuva kilpailukyky. Euroopan sahauksessa on liikakapasiteettia, mutta kysynnän supistuessa 2000-luvulla juuri suomalaisyritykset ovat menettäneet markkinaosuuksia.
Sahat käyvät nyt enimmäkseen tappiolla. Merivuori toivoo metsänomistajilta malttia tukin hintavaatimuksiin, jotta toiminta saataisiin kannattavaksi. Jos sahaus ei kannata, jatkojalostukseenkaan ei investoida ja lopulta sahoja suljetaan.
”Mhy-kentästä tulevat viestit kauppojen siirtosuosituksista kesälle parempien yksikköhintojen toivossa ovat täysin vastuuttomia. Näiden yksikköhintojen kyttääjien pitäisi vähitellen alkaa huolehtia metsänomistajien todellisista eduista, esimerkiksi metsäpääoman tuotosta. Ei metsänomistajan edunvalvojan pidä asiakasta kuristaa.”
Kannattava sahaus on myös puutuoteteollisuuden elinehto, Merivuori muistuttaa.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
