Brexitistä odotetaan päätöksiä – Britannia saamassa lisäaikaa sovun löytymiseen

Brexitillä on merkittäviä vaikutuksia tullikäytäntöihin. Kuva: Pekka Fali

Keskiviikkona ja torstaina eletään Britannian EU-eron eli brexitin kohtalonhetkiä, kun EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin.

Aikataulupaineiden takia brexitistä olisi päästävä sopuun marraskuussa. Britannian EU-ero, josta järjestettiin kansanäänestys kaksi ja puoli vuotta sitten, häämöttää maaliskuussa.

Tähän mennessä eroneuvotteluissa ei ole edetty riittävästi. Sopimukseton brexit on ”todennäköisempää kuin koskaan ennen”, neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk varoittaa kutsukirjeessään EU:n johtajille.

”Asiat ovat osoittautuneet moni­mutkaisemmiksi kuin on odotettu”, Tusk kertoo.

Britannian viestimien mukaan neuvotteluissa eteneminen on kuitenkin mahdollista. Jos sopua ei löydy, marraskuussa järjestettäneen ylimääräinen EU-huippukokous.

EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier on ehdottanut Britannian EU-eron siirtymäajan pidentämistä vuodella, kertoo uutistoimisto AFP. Uutistoimisto tiedottaa, että Barnier on tarjonnut siirtymäajan pidennystä, jotta neuvotteluissa voitaisiin edetä.

Valtaosa sovusta on jo neuvoteltu. Pohjois-Irlanti, joka kuuluu Britanniaan, on kuitenkin ollut Britannian ja EU:n tulevan suhteen kipupiste.

Britannian hallitus on sitoutunut siihen, että Britannian eron jälkeen rajalle ei tule niin sanottua "kovaa rajaa", jossa tehtäisiin rajatarkastuksia. EU on puolestaan ehdottanut, että Pohjois-Irlanti pysyisi mukana EU-sääntelyssä.

Sekä Britannia että EU haluavat välttää kovan rajan syntymisen mutta se, miten se onnistuu, on toistaiseksi osoittautunut mahdottomaksi.

Toinen vaikea kysymys britti­hallituksessa on se, lähteekö Britannia kokonaan pois EU:n tulliliitosta. Tiukimmat EU-vastustajat seisovat tulli­eron kannalla, koska silloin maa voisi neuvotella uudet kauppa­sopimuksensa.

Jos brexit toteutuu ”pehmeänä”, Britannia pysyy EU:n tulliliitossa ja sisämarkkinoilla. Jos sopua ei synny, muodostuu ”kova brexit”, joka tekee Britanniasta kokonaan irrottautuneen saarivaltion.

EU:n huippukokouksessa Suomea edustava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo sovun syntyvän, mutta tuskin vielä tällä viikolla. Lopullinen takaraja tulevan suhteen löytymiselle paukkuu kuitenkin marraskuussa, jotta sekä Britannian parlamentti että EU:n parlamentti saavat kolmen kuukauden käsittelyajan sovulle.

"Todennäköinen vaihtoehto on, että Britannialle annetaan lisäaikaa", Sipilä kommentoi valtioneuvoston mediatilaisuudessa keskiviikkona.

Sopimuksetonta brexitiä ei kannata lähteä pohtimaan, pääministeri painotti.

Maaliskuun lopussa häämöttävän Britannian EU-eron eli brexitin pelätään sotkevan Euroopan elintarvikemarkkinoita. Mahdolliset markkinahäiriöt tulisivat näkymään myös Suomessa varsinkin silloin, jos tuloksena olisi sopimukseton brexit.

Kovan brexitin rajoitukset vapaaseen liikkuvuuteen iskisivät erityisesti maito- että liha­sektoreille.

Kovasta Britannian EU-erosta, joka sotkisi EU-maiden vientiä Britanniaan, voisi aiheutua suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset alempien tuottajahintojen kautta, arvioi MTK aiemmin.

Ylitarjontatilanteessa elintarvikkeiden hintojen lasku EU:ssa siirtyy suoraan suomalaisiin tuottajahintoihin.

”Ongelmaksi muodostuu nopeasti, miten liha ja maito dumpataan unionin sisämarkkinoille, jotta päästään eroon ylimääräisestä tavarasta”, maatalousjohtaja Johan Åberg selventää.

Markkinahäiriöt riippuvat pitkälti siitä, millaisia rajoitteita brexit tuo tuleviin kauppasuhteisiin. Viennin kannalta kriittisimmät muuttujat koskevat kauppasuhteiden byrokratiaa, kuten rajatarkastuksia ja -muodollisuuksia sekä tullimaksuja.

Lue myös:

Brittituottajat varautuvat ­pahimpaan brexit-uhkaan – pelkona ruokaomavaraisuuden romahdus

MTK: "Kovasta brexitistä Suomen maataloudelle satojen miljoonien tulonmenetykset" – Verrattavissa Venäjän pakotteisiin