Poikkeuksellinen kylmyys on terveysriski – katso videolta, miten verkot nousevat purevassa pakkasessa

Verkkokalastaja Jouko Martikainen sekä ekologista matkailua harjoittavat Leena ja Esko Valkonen ovat tottuneet varautumaan kylmyyteen. Kuva: Markku Vuorikari

Sää on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmää ainakin maan eteläosissa. Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela kertoo, että sääherkät ihmiset alkavat saada oireita jo heikoillakin pakkasilla.

Ruuhelan tutkimus osoittaa, että 20 astetta kylmemmillä pakkasilla kuolleisuusriski kasvaa noin 14 prosenttia.

Kun helle lisää kuolleisuutta muutamaksi päiväksi, pakkasella riski voi kohota jopa viikoiksi, kun kesällä riski liittyy erityisesti kuumimpiin päiviin.

"Kylmästä voi seurata äkillisiä oireita kuten hengitystievaikeuksia, mutta osa oireista voi myös linkittyä muihin sairauksiin. Vaikka kylmyys ei ole influenssaepidemian aiheuttaja, kylmälle altistuminen voi pahentaa influenssaa ja sen jälkitauteja viiveellä", Ruuhela kuvaa.

Kuolleisuusriski on pienimmillään ilmastollisissa olosuhteissa, joihin ihmiset ovat sopeutuneet parhaiten. Suomessa riski on pienin, kun vuorokauden keskilämpötila on noin +14 astetta.

Ilmatieteen laitos on annettu tarvittaessa niin pakkas- kuin hellevaroituksia vuodesta 2011 alkaen.

"Oletuksena on, että ihmiset osaavat varautua tavallisiin pakkasiin. Varoitus on sitä varten, että ihmiset osaavat varautua poikkeukselliseen kylmyyteen", Ruuhela selventää.

Ylivaroittaminen vie tunnetusti viestin tehoa, joten pakkasvaroitusten rajoista päädyttiin tekemään kompromisseja: kriteerit perustuvat terveysvaikutusten lisäksi ilmastotilastoihin. Varoitus annetaan siis tavallista kylmemmissä tilanteissa.

Herkimmät ihmiset voivat silti reagoida jo vähemmälläkin pakkasella.

Pakkasvaroituksen kriiterissä on otettu huomioon paitsi ilman lämpötila myös tuuli, joka voi huomattavasti lisätä pakkasen purevuutta.

"Lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutus on se, joka on ulkona liikkuvan kannalta merkitsevä. Siksi kehitimme kaksi sanallista muotoilua. Kun tuulella on suuri vaikutus kylmässä tilanteessa, puhutaan purevasta pakkasesta. Kun on heikkotuulinen kova pakkanen, varoitetaan kireästä pakkasesta", Reija Ruuhela kuvaa.

Varoitusluokat ottavat lisäksi huomioon sen, kuinka usein tietty kylmyys tilastollisesti osuu.

"Varoituksessa lähdetään siitä, että on harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmää. Siksi kriteerit ovat myös erilaiset eri osissa maissa."

Maan eteläosissa alle -20 (keltainen varoitus), -30 (oranssi) tai -35 astetta (punainen), keskiosassa rajat ovat -25, -35 ja -40 astetta ja pohjoisessa -30, -40 ja -45 astetta.

Koska pakkasrajoituksen raja-arvot ovat tiukat, niitä ei anneta välttämättä edes joka vuosi. Myöskään hellevaroituksia ei ole annettu joka kesä.

Reija Ruuhela valmistelee väitöskirjaa sään ja ilmaston terveysvaikutuksista. Sen aiheena on paitsi kuolleisuuden riippuvuus lämpötiloista myös sään yhteys itsetuhoisuuteen.

Tuoreessa tutkimuksessa käytiin läpi kuolleisuuden yhteyttä lämpötilaan sairaanhoitopiireittäin, jotta nähtäisiin, onko pakkasen ja helteen terveysvaikutuksissa eroa eri puolilla Suomea. Tilastollisesti merkittäviä eroja piirien välillä ei löytynyt.

Viitteitä saatiin kuitenkin siitä, että alueilla, joilla sairastuvuus on suurempi, myös pakkasen terveysriskit ovat suurempia, Ruuhela sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastuvuusindeksi on suurempi maan itä- kuin länsiosissa.

Ilmatieteen laitos antoi perjantaiaamuna varoituksen kireästä pakkasesta kuuteen maakuntaan. Vuodenaikaan nähden p oikkeuksellisen kylmä sää jatkuu myös ensi viikolla.

Pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus tuli selväksi MT:n kuvaajan ja toimittajan tuoreella uutiskeikalla. Pakkasta oli vain noin 13 astetta, mutta järveltä käyvä viima tuntui kaksinkertaistavan vaikutuksen.

Jouko Martikainen sekä Leena ja Esko Valkonen olivat nostamassa haukea verkoista.

Lue myös

Kylmään sopeutuneet suomalaiset eivät osaa suojautua paleltumilta