Vessahätä voi yllättää kaupunkilaisen poikkeustilanteessa – ruokakaapissa kotivaran pitäisi riittää kolmeksi päiväksi

Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä esittelee, mitä kotona voisi esimerkiksi olla häiriötilanteiden varalle. Kotivaran pitäisi riittää suosituksen mukaan kolmeksi vuorokaudeksi. Kuva: Kari Salonen

Miten pitkään selviytyisit kotona omatoimisesti, jos kaupat ovat kiinni tai vessa ei vedä. Häiriötilanteissä pärjää helpommin, kun kotona on pieni puskuri ruokaa, juomaa ja muita arjen välttämättömyystarvikkeita.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtajan Karim Peltosen mukaan kotivaran pitäisi riittää vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. 90 prosenttia suomalaisista kotitalouksista saavutti tämän kotivarasuosituksen viimeisimmän kyselytutkimuksen perusteella.

"Se on ehkä hiukan ylioptimistinen arvio. Ihmiset ovat taipuvaisia liioittelemaan asioita ja varsinkin miehet yliarvioivat kotivaransa. Selkeä enemmistö kotitalouksista voisi kuitenkin tulla toimeen kolme vuorokautta sillä, mitä heillä on kotona."

Peltosen mukaan maaseudulla varaudutaan kaupunkia paremmin olosuhteiden pakosta, koska kaupassa käydään harvemmin. Maaseudulla asunnot ovat myös yleensä isompia, joten ruoan varastoiminen on helpompaa.

"Nuoret ovat heikommin varautuneita, mutta toki parikymppiset ovat aika pitkälti riippuvaisia vanhemmistaan. Ihmisillä, joilla on vaikeuksia oman taloutensa tai elämänhallintansa kanssa, ei ole myöskään puskureita."

Peltonen arvioi, että kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ovat varautuneet poikkeusoloihin kohtuullisen hyvin. Tavaroiden varastoiminen kotiin ei ole Suomessa vieras ajatus.

Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa urbanisoituvan elämäntavan ja kauppojen aukiolojen vapauttamisen myötä.

Kotivaraohjeistusta onkin uudistettu viime vuosina kaupungistumisen paineessa. Suomen pelastusalan keskusjärjestön aiemman suosituksen mukaan kotivaran pitäisi riittää jopa kahdeksi viikoksi tai viikoksi. Nyt suositus on 72 tuntia.

"On äärimmäisen vaikea motivoida ihmisiä keräämään viikon ruokatarpeet kotiin, jos kaupassa käydään päivittäin. Vanhat suositukset olivat peräisin 1960-luvulta kylmän sodan maailmasta."

Millaisiin kriisitilanteisiin kansalaisten pitää varautua? Peltonen sanoo, että todennäköisin skenaario on pitkä sähkökatko laajalla alueella.

Maaseutu on tällä hetkellä hyvin haavoittuva myrskyjen aiheuttamille sähkökatkoksille. Kaupungeissa sähkökatko voi aiheutua esimerkiksi teknisestä viasta, tahallisesta vahingonteosta ja hulevesitulvista.

Peltonen listaa, että myös vaarallisten aineiden onnettomuus tai erittäin vakava pandemiatilanne voisi estää ihmisten liikkumisen ulkona.

"Tämä on herkkä asia, mutta myös laaja työtaistelu tai lakko voisi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kauppojen aukioloon."

Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä muistuttaa, että ihan tavallinen sairastuminen esimerkiksi influenssaan voi estää kauppaan pääsyn.

Millaista ruokaa kotona pitäisi olla varastossa? Peltosen mukaan kysymys on hankala, koska ihmisten ruokatottumukset ovat nykyään todella vaihtelevia. Vielä 1960-luvulla kaikki ihmiset söivät suurin piirtein samaa ruokaa, joten yleisten suositusten tekeminen oli yksinkertaista.

"Kotivara on sitä ruokaa, mitä kaapissa sattuu muutenkin olemaan. Sen ei tarvitse olla enää sikanauta-säilykkeitä, jos ei välttämättä halua. Kannattaa vähän harkita, millaiset elintarvikkeet säilyvät kolme vuorokautta ilman kylmäsäilytystä", Peltonen sanoo.

Marttaliiton Härmälä suosittelee varaamaan kotiin esimerkiksi näkkileipää, muroja, erilaisia säilykkeitä, iskukuumennettua maitoa ja lämpimässä säilyviä mehua. Tietenkin myös lapsille ja eläimille on oltava ruokaa varastossa.

"Nythän ovat muotia esimerkiksi erilaiset tuorepuurot, joiden valmistus onnistuu ilman sähköäkin. Kotivara ei ole pahvilaatikko jossain kaapin nurkassa, vaan käyttötavaraa, koska ruokatarvikkeet vanhenevat", Härmälä korostaa.

Veden saatavuus on kriittisin kysymys häiriötilanteessa, koska vettä tarvitaan päivittäin pari litraa ihan hengissä pysymiseen. Kotona olisi hyvä olla puhtaita astioita, jos veden tulo katkeaa.

"Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet vedenjakeluun, mutta siellä ei ole kuluttajille astioita. Veden varastointi kotioloissa on vähän hankalaa. Ruotsissa suositellaan pakastamaan vettä, mutta riittääkö ihmisillä kotona tilaa. Tutkimme tätä lisää", Peltonen kertoo.

Vessa voi myös lakata vetämästä, jos vesi on poikki eikä sähköäkään tule. Härmälän mukaan kaupunkiasunnossa voi pingottaa esimerkiksi muovipussin pönttöön ja viedä ulosteet sekajätteeseen. Pussin alle voi laittaa sanomalehtiä.

Peltosen mielestä vessan toimimattomuus on konkreettinen uhka kaupunkioloissa.

"Maaseudulla voi aina pystyttää riu´un paikalle, missä on tilaa ja näkösuojaa. Asutulla alueella se on epätoivoista. Niissä taloissa, missä on väestönsuoja, pitäisi olla periaatteessa käymälävarustus. Jos vessankäytöstä tulisi pidemmäksi aikaa ongelma, tämä reservi olisi ehkä käytettävissä", Peltonen pohtii.