Elinympäristöjä kunnostettiin ja ennallistettiin ennätysmäärä – Helmi-ohjelma pani vauhtia uhanalaisten lintukantojen ja soiden suojeluun

Ruovikon niittoa Porvoon Stensbölessä. Kuva: Ympäristöministeriö

Erityisesti arvokkaiden lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus sai viime vuonna vauhtia, ja soiden suojelussa ylitettiin vuodelle 2021 asetetut tavoitteet, ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriö kertovat yhteistiedotteessaan.

Helmi-ohjelma sai valtioneuvoston päätöksellä 2030 ulottuvat tavoitteet keväällä 2021. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi.

Helmi-ohjelma on ministeriöiden mukaan merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.

Soiden vapaaehtoinen suojelu sujui viime vuonna yli odotusten, kun kunnianhimoinen 5 000 hehtaarin suojelutavoite ylitettiin. Arvokkaita soita suojeltiin yhteensä hieman yli 6 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa.

Soita ennallistettiin yhteensä noin 6 400 hehtaarilla. Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueilla Helmi-rahoituksella noin 3 700 suohehtaaria ja Metsähallituksen liiketoiminta tulorahoituksellaan 2 700 hehtaarilla. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.

”Helmi-ohjelmalla tartumme luontokadon tärkeimpään suoraan syyhyn: elinympäristöjen heikkenemiseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) sanoo. Karin mukaan monissa elinympäristöissä suojelu ei yksin riitä, vaan alueita täytyy kunnostaa ja hoitaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa, että yksi Helmi-ohjelman vahvuuksista on yhteistyö.

"Metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöpuoli tekevät yhdessä töitä uhanalaisten vesilintujen hyväksi. Ohjelman parissa kunnostettiin kosteikkoja vesilinnuille sopiviksi elinympäristöiksi ja turvattiin pesimärauhaa Helmi-vieraspetopyynneillä”, Leppä kertoo.

Puolet kosteikkojemme vesilinnuista on uhanalaisia. Merkittävimpiä syitä siihen ovat rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot. Suurin osa arvokkaista lintuvesistä ja -kosteikoista on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla, ja Helmi-ohjelman kunnostustoimenpiteet kohdennetaankin ensisijaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille.

Vuonna 2021 kunnostustoimet olivat käynnissä 55 lintuvedellä. Vesistöillä muun muassa raivattiin rantaniittyjä ja -luhtia, niitettiin, laidunnettiin, rakennettiin pesimäsaarta, ruopattiin, pyydettiin vieraspetoja ja hoitokalastettiin.

Kunnostuksia toteuttivat ely-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, vieraspetopyyntejä puolestaan Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.

Metsäisissä elinympäristöissä hoidettiin suojelualueilla muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja jalopuukohteita. Yhteensä toimia tehtiin noin 300 luontokohteella.

Metsähallituksen talousmetsissä pääsääntöisesti ylitettiin kuluneelle vuodelle asetetut luonnonhoidon tavoitteet. Lehtojen hoitoa tehtiin 255 hehtaarilla ja kulotusta 341 hehtaarilla. 120 kalojen vaellusestettä poistettiin ja yhdeksän hehtaaria paahde-elinympäristöjä hoidettiin.

Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa yhteensä hieman yli 900 hehtaarilla.

Vuoden 2021 aikana järjestettiin myös Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kunnilla ja järjestöillä oli mahdollisuus hakea avustusta elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöihin. Hakemuksia tuli yhteensä 66 ja niistä tehdään päätökset alkuvuoden aikana. Avustuksiin on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan käynnissä ovat vuoden 2020 lopussa rahoitetut kuntien monimuotoisuushankkeet, joita avustetiin noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.