Kahdeksan meppiä haluaa rikkidirektiivinvielä kerran harkintaan
STRASBOURG (MT)
Rikkidirektiivin haitat ovat mittavat suomalaiselle elinkeinolle ja työllisyydelle. Siksi asia pitäisi vielä nostaa pöydälle suoraan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa.
Näin vaatii kahdeksan europarlamentaarikkoa.
Vaatimuksen ovat allekirjoittaneet europarlamentaarikot Eija-Riitta Korhola (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Hannu Takkula (kesk.), Riikka Manner (kesk.), Sari Essayah (kd.), Sampo Terho (ps.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Mitro Repo (sit.)
Meppien kirjeen ovat saaneet eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.), ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ja liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.).
Itämerellä sallittavien laivojen rikkipäästörajojen alentaminen ja päästörajat perustuvat IMO:n vuonna 2008 tekemään päätökseen.
Päätöksen mukaan Itämerellä laivat saisivat käyttää polttoainetta, jossa rikkiä on enintään 0,1 prosenttia vuodesta 2015 lähtien. Etelä-Euroopassa raja laskee samaan aikaan vain 0,5 prosenttiin.
Mepit muistuttavat, että erilaiset rajat aiheuttavat vääristymän laivaliikenteen kilpailuun.
”Me tarvitsemme samat pelisäännöt kaikille. Jos liikennettä siirtyy maantielle, ilmanlaatu ei parane”, vaatimuksen allekirjoittaneet vaativat.
”Mikäli kuljetuskustannukset Itämeren alueella nousevat, sillä on välillisesti valtavat vaikutukset niin viennin kustannuksiin kuin suomalaisiin työpaikkoihinkin.”
Metsä-, metallinjalostus-, kaivos- sekä kemianteollisuuden kustannukset kasvavat merirahtien noustessa Suomessa kerralla 30–50 prosenttia, eli 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomen metsäteollisuus on laskenut, että sille lisäkustannukset olisivat vähintään 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Viime keskiviikkona Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio hyväksyivät alustavasti neuvottelutuloksen Itämeren laivaliikenteen rikkipäästöjen alentamisesta.
VILLE PORKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
