Lappiin povataan ennätystulvia, Rovaniemi suojaa Arktikumin

Ounasjoen puolella Kemi- ja Ounasjokien haarassa sijaitseva Arktikum uhkaa kastua tämän kevään tulvissa. Siksi sen suojeluun ryhdyttiin jo hyvissä ajoin. Kuva: Ilpo Kiuru

Toistaiseksi jokien virtaamat ovat Lapissa talvikauden tyypillisissä alhaisissa lukemissa. Lähiviikkoina virtaamat kuitenkin kasvavat lumien sulamisen myötä. Tulvahuiput saavutettaneen silti vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

Ennustettua nopeampi sään lämpeneminen voi muuttaa tilannetta. Lunta näet on nyt erittäin paljon, ja monilla alueilla lumen vesiarvo on jopa ennätyksellisen suuri, kun verrataan viimeksi kuluneeseen noin 60 vuoden jaksoon.

Lumen vesiarvot ovat jo monin paikoin yli 300 mm, jopa 350 mm. Jos lumet sulavat nopeasti ilman, että sää välissä kylmenee jakaen tulvan useampaan osaan, Tulvakeskus povaa Ounas-, Kemi- ja Ivalojoelle harvinaisen suuria, mahdollisesti jopa ennätyksellisiä kevättulvia.

Vesistöennusteiden mukaan Kittilässä ja Ivalossa joen vedenpinta nousee 30-50 prosentin varmuudella vähintään vuonna 2005 havaittuun ennätyskorkeuteen. Rovaniemellä Kemijoen vedenpinta nousee Tulvakeskuksen arvion mukaan varsin suurella todennäköisyydellä niin korkealle, että jonkinasteisia tulvavahinkoja syntyy.

Tornionjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat hieman pienempiä kuin Paatsjoen ja Kemijoen vesistöissä, mutta sielläkin ollaan lähellä ennätystä. Tulvakeskus pitää mahdollisena, että vesi nousee Torniossa tulvapenkereiden tasolle tai niiden yli.

Torniossa tulvahuippu on todennäköisesti kesäkuun puolella, mahdollisesti vasta kuun toisella viikolla. Kittilässä, Ivalossa, Rovaniemellä ja Torniossa jopa kerran sadassa vuodessa toistuvat tai tätäkin harvinaisemmat kevättulvat ovat tänä vuonna mahdollisia.

Lumen sulamisen nopeuden lisäksi tulvan suuruuteen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset vesisateet. Esimerkiksi vuoden 2005 tulvien aikaan satoi myös runsaasti vettä. Myös mahdolliset jääpadot vaikuttavat tulvaan ja sen aiheuttamiin vahinkoihin.

Simojoella tulvahuippu voi olla jo toukokuun alkupuolella, mutta sielläkin se on luultavimmin kuun jälkimmäisellä puoliskolla. Simojoellakin tähänastisen vuonna 1982 mitatun virtaamaennätyksen ylittyminen on mahdollista, mutta ei niin todennäköistä kuin pohjoisempana olevissa joissa.

Inarijärven vedenpinta on runsaat 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Suuren lumimäärän sulamiseen on varauduttu laskemalla vedenkorkeus tavanomaista alemmaksi. Kemijärven pinta on laskettu aivan säännöstelyn alarajalle.

Myös Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat lähellä kevään alinta tasoa, josta ne vähitellen lähtevät nousuun tämän kuun aikana.

Rovaniemellä aloitettiin maanantaina tiedekeskus Arktikumin rakennuksen tulvasuojaus. Rovaniemelle odotetaan vahinkorajan ylittävää tulvaa touko-kesäkuun vaihteessa, minkä vuoksi Arktikumin eteen rakennetaan hieman yli metrin korkuinen, tilapäinen tulvavalli. Lisäksi Rovaniemen maamerkkinäkin tunnettu kaareva lasiseinä muovitetaan ja tarkistetaan rakennuksen vesihuoltoon liittyvät seikat, kuten salaojien toimivuus.

Kiinteistöyhtiö Arctic Centren toimitusjohtaja Tarja Väihkösen mukaan Arktikumin tulvasuojaussuunnitelmat on juuri saatu päivitettyä. Niiden myötä keskus varautuu niin tämän kevään tulvaan kuin tulevienkin vuosien varalta.

Tilapäinen tulvavalli puretaan heti, kun tulvatilanne sen sallii. Nyt suljettu rannan ulkoilureitti on vallin purkamisen jälkeen taas kaupunkilaisten käytössä.

"Käytämme tulvaennusteissa apuna ympäristöhallinnon laatimia tulvaennusteita. Varautuminen tehdään kuitenkin tämän hetken ennustetun maksimihuipun mukaisesti. Sen lisäksi huomioimme suojauksessa mahdollisen veden aaltoilun sekä jäiden pakkautumisen", tulvasuojautumissuunnitelman laatineen Pohjois-Suomen Betoni- ja Maalaboratorio Oy:n Niko Lahdenperä kertoo.

Myös Lapin maakuntamuseo on varautunut suojaamaan mahdollisesti tulvan vuoksi vahingoittuvat kokoelmansa ja arkistonsa. Aineistojen suojaamiseen liittyvät suunnitelmat on päivitetty ja kartoitettu mahdolliset ulkopuoliset tilat, joihin kokoelmat voidaan evakuoida.

Evakuointien suunnittelun ja toteutuksen vuoksi maakuntamuseon työntekijät palaavat työhönsä heti. Osa työntekijöistä on ollut poikkeusolojen aikana uudelleen sijoitettuna Rovaniemi-avussa tai heidän työnsä ovat keskeytyneet.

"Työtä on paljon. Alamme pakata ja listata ensimmäisen kerroksen evakuoitavia aineistoja ja suunnitella tarkemmin myös perusnäyttelyn evakuointia, kuten Rovaniemen pienoismalleja", kertoo va. museonjohtaja Hanna Kyläniemi.

"Kyseessä on mittaamattomat arvokkaat kokoelmat, jotka täytyy varautua suojaamaan", korostaa Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan palveluiden päällikkö Merja Tervo.

Arktikumissa toimii kaupungin organisaatioon kuuluvan Lapin maakuntamuseon lisäksi Lapin Yliopiston Arktinen keskus.