”Sappi kiehahtaa, jos valtio pakottaa puukaupoille”
SIMO (MT)
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila vastustaa jyrkästi veromalleja, joita on ehdotettu vauhdittamaan puun liikettä metsästä markkinoille.
”Metsänomistajat maksavat jo nyt puunmyyntituloistaan veronsa. Se on aivan riittävästi.”
Maa- ja metsätalousministeriön johtamassa työryhmässä, jossa vaikuttavat sekä MTK että Metsäteollisuus ry, on keskusteltu niin sanotusta ennakkoverosta. Siinä metsänomistaja maksaisi vuosittain veroa metsän tuotosta. Vero palautettaisiin puukaupan jälkeen.
MTK vastustaa veroa, sillä se olisi ylimääräinen rasite metsänomistajalle.
Marttila ei usko, että ennakkoveromalli toimisi, sillä aina ei ole mahdollisuutta myydä puuta joka vuosi.
Hän arvioi, että pahimmillaan verotus johtaa leimikoiden pienentymiseen.
Metsäteollisuus kiistää kannattavansa kiinteistöveroa (MT 16.2.).
Ennakkovero olisi kuitenkin kiinteistöveron kaltainen.
Jos tällaisia veroja väläytellään, Marttilan mukaan se johtaa väistämättä keskusteluun jokamiehenoikeuksista: Pitäisikö marjastukseenkin asettaa kalastusmaksun kaltainen maksu?
”Aivan varmasti teille ilmestyy puomeja”, hän toteaa.
Metsän tuottoa verottavia malleja tutkitaan siksi, että niiden uskotaan patistavan metsänomistajia myymään puuta entistä enemmän.
Marttila ei näe asiassa mitään hyvää.
Vielä kesällä metsäväki hehkutti auvoisaa tilannetta, kun puukauppa kävi kaikkien mielestä ennätyksellisen tasaisesti ja hyvin.
”Jos valtio pakottaa myymään puuta, metsänomistajien asenteet kovenevat”, Marttila aavistaa.
”Muutos tulee olemaan dramaattinen. Sappi kiehahtaa kaikilla. Seurauksista en mene vastuuseen.”
Marttilan mielestä ongelmaa puun riittävyydestä on liioiteltu.
”Jos puukauppa hieman notkahtaa, heti syytetään metsänomistajaa. Sähköinen markkinapaikka puumarkkinat.fi on kuitenkin parantanut tilannetta.”
Toissa vuonna käynnistynyt verkkopalvelu on osoittanut, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.
Marttilan mukaan puuta kyllä riittää kahdelle suurelle sellutehtaalle.
Pohjois-Suomessa olisi silti ylitarjontaa kuitupuusta.
Marttilaa huolestuttaa, että nollaraja eli kannattamattoman metsätalouden raja valuu yhä etelämmäksi.
”Pohjoisessa etämetsänomistajuus on yleistä. Mielenkiinto metsätalouteen hiipuu, jos metsästä ei saa tuottoa.”
MTK uskoo, että puun tarjontaa lisääntyisi huomattavasti, jos metsänomistajien keski-ikä laskisi 50 vuoteen.
Marttilan mielestä liian monen metsätilan kohtalosta päätetään perinnönjaon yhteydessä. Tilat pitäisi saada jälkikasvulle jo hyvissä ajoin ennen omistajan kuolemaa.
”Perikunnat ovat usein henkisesti ja maantieteellisesti etäällä metsistään, eivätkä ole niistä taloudellisesti riippuvaisia.”
Yhteismetsä, metsätilan yhtiöittäminen tai metsätilan sukupolvenvaihdos siten, että yksi ihminen on selkeästi vastuussa ovat parempia vaihtoehtoja kuin vastuun jakautuminen perikunnalle.
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamisen ohella Marttila toivoo, että eduskuntavaalien alla keskusteltaisiin, miten tiestö saadaan kuntoon.
”Kaikki puolueet ovat huomanneet, että biotalouden investoinnit tarvitsevat tuekseen hyväkuntoisen tieverkoston. Mutta miten se rahoitetaan?”
Marttilan mukaan Pisara-radan kaltaiset hankkeet ovat mukavuusinvestointeja.
Brysselissä ilmasto- ja energiapolitiikka pitää metsänomistajien edunvalvojat kiireisinä.
”Nyt valmistaudutaan Pariisin ilmastokokoukseen. Metsien merkitys on erittäin tärkeä.”
Marttilan mukaan Suomen on oltava tarkkana, ettei metsien käytön lisäystä estetä ilmastopolitiikalla.
”Pitäisi uskoa luonnontiedettä eli jos metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, metsät ovat hiilinielu. On pähkähullua, jos poliittisilla päätöksillä sovitaan muuta.”
EU-parlamentin käsittelyssä olevaan metsästrategiaan Marttila on tyytyväinen.
Strategia linjaa, että metsät tuovat kasvua ja työtä Eurooppaan.
”Suomalaisille europarlamentaarikoille on annettava tunnustusta. He ovat – puolueesta riippumatta – osoittaneet asiantuntemusta ja innostusta metsäasioissa”, Marttila kehuu.
Kuutisen vuotta MTK:ta luotsannut Marttila on tyytyväinen, että metsä tuo myönteistä virettä muuten matavaan talouteen.
Auringonlaskun alasta ei enää puhuta. Päinvastoin biotalousbuumi on vallannut koko maan.
”Järjestömme on pitänyt Suomen mahdollisuutta metsäinvestointimaana esillä. Joskus tuntuu siltä, että työ on tuottanut tulosta.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
