Seppo Kääriäinen: Edessä on nykyistä vaikeampi vaalikausi

Eduskunnasta luopuva Seppo Kääriäinen ei halua listata uransa voittoja ja tappioita. "Tappiossa on voiton siemen, ja se koskee elämää muutenkin. Vaalihäviö ei ole katastrofi, sillä jos aina vain voittaa ja voittaa, ei tule miettineeksi asioita uudelta pohjalta vaan rupeaa kuvittelemaan itsestään suuria." Kuva: Päivi Sivonen

"Edessä on vaikeampi vaalikausi kuin tämä päättyvä. Maailmantalouden vetoapu hiljenee ja valtiontalouden menopaineet eivät ole hävinneet mihinkään. Suomi tarvitsee toimintakykyisen enemmistöhallituksen, jotta talouden näköala voidaan hallita ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Ilman sitä emme selviä."

Seppo Kääriäinen mainitsee haasteina ikärakenteen ja puolustuksen suurmenot.

Kolumneissaan hän aikoo käsitellä ajankohtaisia isoja asioita.

"Minulta ehkä odotetaankin yleisiä arvioita Suomen, Euroopan ja maailman menosta. Pidän tietysti mukana maaseudun ja metsän."

Tämän päivän politiikkaa vuodesta 1987 kansanedustajana toiminut konkari pitää liian negatiivisena ja amerikkalaisena, jossa pyritään pärjäämään muita lyömällä eikä hyvillä omilla eväillä.

"Suomi ei ole vielä pahimmasta päästä, ja siksi politiikkaa vielä arvostetaan. Me emme osa arvostaa, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen vakaus. Kilpailu voi olla reipashenkistäkin, mutta puolueiden suhteita ei saa vahingoittaa. Loukkaamisen tielle ei saa lähteä."

1980-lukua Kääriäinen kutsuu haastamisen vuosikymmeneksi ja ryskäpolitiikaksi, jossa haastettiin demareiden vahva hegemonia.

"Hyökättiin kovilla aseilla demareita vastaan, ja onnistuttiin! Vuonna 1991 tuli veret seisauttava vaalivoitto.

Vuonna 2012 keskusta oli oppositiossa ja Kääriäinen antoi MT:n haastattelussa Paavo Väyryselle tunnustusta puolueen kannatuksen nostamisesta presidentinvaaleissa ja sanoi, että valtaan on helppo päästä mutta vaikea pysyä. Kokoomukselle se näyttää onnistuneen paremmin kuin keskustalle.

Mikä keskustassa meni pieleen?

"Mikään ei vielä mennyt pieleen, vaalithan on vielä pitämättä! Aikaa on, ja se pitää käyttää tehokkaasti hyväksi. Mutta kevät tulee olemaan turbulenttinen, ilman muuta. Isoja yllätyksiäkin voi tulla."

Keskusta on onnistunut talouden hoidossa, ja nyt tarvitaan selkeää, uskottavaa ja ymmärrettävää sanomaa, Kääriäinen sanoo.

Se on epäilemättä tarpeen, sillä maaseudun äänien apajille ovat soudelleet myös muun muassa kansalaispuolue ja perussuomalaiset. Viestinä on, että keskusta keskittää.

"Sanoisin laajemmin, että keskustaan tullaan kalastamaan. Kaikki näkevät, että keskustassa on paljon ääniä ja itselleen ehdokasta ja puoluetta etsiviä ääniä. Olennaista on omintakeinen linja ja että maaseudun asioista puhutaan sangen selvillä sävelillä. Se on kaukana eturyhmäajattelusta, koska suomalainen maaseutu on meidän menestymisemme keskeisimpiä ehtoja."

"Silloin tällöin se pilkahtaa mielessä", Kääriäinen sanoo Pursimiehenkadusta, jolla sijainneella puoluetoimistolla hän 1980-luvulla puoluesihteerinä saunoi ja saunotti vieraita ja rakensi puoluejohtaja Väyrysen kanssa "pohjaa keskustan uudelle nousulle".

"Minulla on siitä ajasta varsin myönteiset muistot."

Jo itse talo oli maalaisten voimannäyte, sillä se rakennettiin talkoilla kootuilla maito-, liha- ja tukkirahoilla. Rakennus myytiin Esko Ahon tuomien uusien tuulien myötä.

Väyrystä Kääriäinen ei halua erikseen arvioida.

"Hän on tiensä valinnut ja kulkee tiensä loppuun."

Kääriäisen, 70, oma tie on siinä pisteessä, että hän asuu kotitilallaan Iisalmen Kirmalla, aikoo kirjoittaa ensi töikseen muisteluitaan, hoitaa 150 hehtaarin metsiään ja istua nuotiolla.

"Teen metsänhoitotöitä raivaussahalla, metsä ei kasva hoitamatta. Eikä Kääriälän vanha kotitalokaan pysy itsekseen kunnossa."