EU:n kalastajat lopettavat saaliin haaskuun
Ei-toivotun kalansaaliin heittäminen mereen on ollut EU:ssa iso ongelma. Jatkossa kalastajien on tuotava myös ei-toivottu saalis maihin. Kuvassa saaliin purkua espanjalaisessa kalasatamassa Guadianajoen suulla. Mauri Rautkari/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Ei-toivotun saaliin heittäminen takaisin mereen loppuu asteittain EU:n kalastuslaivoilla.
Unionin maatalousministerit pääsivät läpi yön jatkuneen väännön jälkeen sopuun EU:n kalastuspolitiikan uudistuksesta keskiviikkona Brysselissä.
”Neuvottelut olivat tiukkoja loppuun saakka, mutta onnistuimme löytämään yhteisen näkemyksen. Uudistus mullistaa tavan, jolla kalakantoja ja kalastusta EU:ssa hoidetaan”, puheenjohtajamaa Irlannin maatalousministeri Simon Coveney hehkutti aamukuudelta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kielto tulee voimaan asteittain vuoteen 2019 mennessä. Senkin jälkeen kalastajilla olisi mahdollisuus poikkeustilanteissa heittää pois enintään seitsemän prosenttia saaliistaan.
Päätös oli lähes yksimielinen. Ainoastaan Ruotsi äänesti vastaan. Maatalousministeri Eskil Erlandsson olisi halunnut saaliin poisheittokiellosta vielä tiukemman.
Kalastuspolitiikan uudistus vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Sovun odotetaan löytyvän, vaikka osa mepeistä arvosteli tuoreeltaan ministerien päätöstä.
”Mahdollisuus hylätä jatkossakin seitsemän prosenttia saaliista ei ole poikkeus vaan porsaanreikä. Parlamentti tuskin hyväksyy sitä”, kalastuspolitiikan esittelijänä toimiva saksalaismeppi Ulrike Rodust sanoi.
Uudistuksen suurin periaatteellinen muutos on saaliin poisheittämisen kielto.
Nykyisin noin 20 prosenttia EU:n vuotuisesta kalansaaliista, eli jopa miljoonaa tonnia kalaa heitetään takaisin mereen.
Pohjanmerellä, jossa kalaparvet liikkuvat usein sekaisin, heitetään pois jopa puolet kaikesta saaliista. Suurin osa poisheitettävistä kaloista kuolee.
Itämerellä kielto tulee voimaan jo 2015, mutta saaliin poisheitto on merialueella nykyiselläänkin vähäistä.
”Suomalaisten kalastajien osalta päätös ei aiheuta isoja muutoksia. Eniten tämä tuntuu Pohjanmerellä, jossa sekakalastus on yleistä”, erityisasiantuntija Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Lampisen mukaan päätös vaikeuttaa kalastajien työtä lyhyellä tähtäimellä, mutta pitemmällä aikavälillä siirtyminen valikoiviin pyydyksiin voi jopa helpottaa ammattikalastusta.
Päätöksen mukaan myös alamittaisen kalan tuonti satamaan sallitaan, kunhan se käytetään rehuksi tai hyväntekeväisyystarkoituksiin.
Tähän asti alamittaisen kalan käyttö on ollut kokonaan kiellettyä, mikä osaltaan on lisännyt poisheittoa.
Eri maille myönnettävät kalastuskiintiöt määritellään joka vuosi erikseen maatalousministerien kokouksessa.
Periaatteena on saada Euroopan kalakannat kestävälle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Tähän asti valtaosa EU:n kalakannoista on kärsinyt ylikalastuksesta.
Tarkoituksena on myös pyrkiä määrittelemään kestävät kalakannat alueellisella tasolla, kunkin merialueen rantavaltioiden kesken. Viime kädessä toimivalta kalastuspolitiikassa on Lissabonin sopimuksen mukaan kuitenkin yksinomaan EU:lla.
Yhteisen kalastuspolitiikan budjettiin ei ole tulossa suuria muutoksia.
”Lopullisia lukuja ei vielä tiedetä, mutta jos budjetti pysyy nykyisellä tasollaan, se olisi noin 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.”
EU:n maatalousbudjetin suuruus on noin 50 miljardia euroa vuodessa.
Kalastajilla on mahdollisuus saada EU-tukea esimerkiksi pyydystensä uusimiseen tai kalastusalusten romuttamiseen.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
