EU:n korkeinta maataloustukea maksetaan Kanarian saarilla
BRYSSEL (MT)
EU:n korkeinta maataloustukea maksetaan Espanjalle kuuluvilla Kanarian saarilla. Jos tuet jaetaan tasan peltohehtaareille, oli Kanarian maataloustuki vuonna 2009 huikeat 6 600 euroa hehtaaria kohti.
Korkeaa lukua selittävät EU:n merentakaisten alueiden erityistuet sekä keskittyminen erikoiskasvien, kuten banaanien, tomaattien, tupakan ja kukkien, tuotantoon. Tilat ovat kuitenkin erittäin pieniä. Keskimääräinen tilakoko on Kanarialla vain pari hehtaaria.
EU:n maatilojen kannattavuuskirjanpidon mukaan lähes 2 000 euron hehtaaritukeen ylsi myös Välimeren pikkuruinen saarivaltio Malta.
Kanarian tavoin Maltan pienet tilat ovat erikoistuneet hedelmiin ja vihanneksiin. Saarivaltion tukipottia nostavat myös maan EU-liittymissopimukseen kuuluvat siirtymäkauden tuet.
Jos pikkusaaret jätetään pois, EU:n korkeinta maataloustukea maksettiin vuonna 2009 Suomessa ja Kreikassa.
Suomen tukisummaa nostavat kansalliset tuet, joiden osuus on yli puolet kaikista tuista. Laskelmassa myös kaikki kotieläintuotannolle maksettu tuki on jyvitetty peltohehtaareille. Näin laskien tuki oli Etelä-Suomessa noin 800 euroa ja pohjoisessa reilut 1 000 euroa hehtaaria kohti.
Kreikka taas hyötyy niin sanotusta historiallisesta tukimallista. Maassa yleisille viljelykasveille, kuten tupakalle, oliiveille ja puuvillalle, maksettiin aikoinaan korkeaa hintatukea. Kun tuottajahintoja 1990-luvun alussa alennettiin, korotettiin hehtaaritukia vastaavasti.
Kreikassa tuki vaihtelee 600:n ja 900 euron välillä hehtaaria kohti. Suomesta poiketen se on kuitenkin käytännössä kokonaan EU:n maksamaa.
Historiallinen tukimalli tarkoittaa käytännössä, että EU-tuki on sitä korkeampi, mitä parempi satotaso alueella on. Tukitaso on kuitenkin jokaisella tilalla erilainen riippuen siitä, mitä ja kuinka paljon juuri kyseisellä tilalla on tuotettu.
Unionin parhailla maatalousalueilla Benelux-maissa ja Pohjois-Italiassa kokonaistuki vaihtelee 500:n ja 600 euron välillä hehtaaria kohti.
Etelä-Saksan Baijerissa, Itävallassa ja Sloveniassa tukipottia taas kasvattavat ympäristötuet sekä vuoristoalueille maksettava luonnonhaittakorvaus (lfa).
Vastoin yleistä luuloa Ranskassa maataloustuet eivät ole EU-vertailussa erityisen korkeat. Hehtaaria kohti laskettuna tuki vaihtelee maan eri osissa keskimäärin 300:n ja 400 euron välillä.
Peltoalalla mitattuna Ranska on kuitenkin EU:n suurin maatalousmaa ja yhteenlaskettuna ylivoimaisesti suurin EU:n maataloustukien saaja.
EU:n alhaisimmat tuet löytyvät Itä-Euroopan uusista jäsenmaista sekä Espanjan ja Portugalin eteläosasta.
Espanjassa ja Portugalissa EU-tukia pudottavat kuivuudesta johtuvat alhaiset viitesadot.
Kreikasta poiketen niissä on perinteisesti viljelty kasveja, joilla ei aikanaan ollut yhtä korkeaa hintatukea kuin esimerkiksi tupakalla ja puuvillalla.
Yksi historiallisen tukimallin erikoisuuksista on, että esimerkiksi Portugalissa tukea maksetaan kastelemattomalle pellolle tyypillisen 2 tonnin vehnäsadon mukaan, vaikka nykyään sama pelto tuottaisi kastelun ansiosta 15 tonnia maissia hehtaarilta.
Baltian maita taas rokottaa se, että neuvostoajan jäljiltä suuri osa peltoa jäi kokonaan käyttämättä. Maiden liittyessä EU:n jäseniksi tukea alettiin maksaa vain käytössä olevan pellon mukaan.
Kun vanhoja neuvostoaikaisia peltoja on sittemmin otettu uudelleen käyttöön, on keskimääräinen hehtaarituki pudonnut entisestään.
Osa Itä-Euroopan maista kompensoi matalia EU-tukia kansallisilla lisätuilla. Esimerkiksi Tšekissä ja Slovakiassa tuki on tyypillistä länsieurooppalaista tasoa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
