Belgian paikallisvaaleissa ei puhuta kuntaliitoksista, vaikka moni sitä toivoo
Belgiassa järjestetään kunnallisvaalit 14. lokakuuta. Isoimmat vaalikysymykset ovat kieliriitojen ohella yleinen turvallisuus, työttömyys ja sosiaalipalvelujen turvaaminen. YVES HERMAN/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Kuntavaalikuume nousee. Postilaatikko pursuaa vaalimainoksia, eikä päätä saa kadulla käännettyä sellaiseen asentoon, etteikö jostain kulmasta loistaisi valtava vaaliplakaatti. Brysselissä jokaisella pikkukaupalla, ravintolalla ja taksikuskilla on oma ehdokas, eikä väriä kainostella tunnustaa.
Ehdokkaita riittää, sillä pinta-alaltaan selvästi Helsinkiä pienempi EU-pääkaupunki koostuu 19 itsenäisestä kunnasta. Luottamushenkilöitä parin viikon päästä järjestettävissä vaaleissa valitaan yhteensä yli tuhat. Kuntien yläpuolella hallintoa pyörittää vielä 89-jäseninen alueparlamentti.
Kuntien lukumäärä nousi suurimmaksi ihmetyksen aiheeksi Brysselin suomalaisten järjestämässä kunnallisvaalipaneelissa keskiviikkona.
”Miten ihmeessä Brysselissä voi olla 19 itsenäistä kuntaa?”, tivasi paneelikeskustelua vetänyt lehdistöneuvos Jussi Seppälä Suomen EU-edustustosta.
Ehdokkaiden mukaan taustalla ovat historialliset ja kielipoliittiset syyt, eikä kuntaliitoksista juuri keskustella, vaikka niille olisi monen mielestä tarvettakin.
”Joitakin asioita, kuten poliisin toimintaa pitäisi ilman muuta keskittää”, Forestin kunnassa kristillisdemokraattien ehdokkaana oleva”, Alexis Van Maercke sanoo.
Paikallispoliisi on Belgiassa kuntien vastuulla. Brysselin kaupunkialueella toimii kuusi poliisilaitosta. Ongelmia liittyy esimerkiksi kuntien raja-alueilla tapahtuviin rikoksiin, kun aina ei ole selvää minkä poliisilaitoksen pitäisi asiaa selvittää.
”Uudistuksia tarvitaan, mutta toisaalta on tärkeää, että päätöksenteko pysyy riittävän lähellä kansalaisia”, sosialistien ehdokkaana Ucclen kunnassa olevan Bruno Jean-Etienne kuitenkin muistuttaa.
Päällekkäisestä byrokratiasta ja ongelmista huolimatta monet kiittelevät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia pienissä kunnissa.
Suomalainen Asta Lähteenmäki on toista kertaa ehdolla Brysselin kaupunkialueen laidalla sijaitsevan Wezembeek-Oppemin kunnanvaltuustoon.
”Asun erittäin vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Kun valitin asiasta kuntaan, katu muutettiin kuudessa viikossa yksisuuntaiseksi. Ainoa ongelma oli, etteivät autoilijat noudattaneet uusia liikennemerkkejä.”
Lähteenmäki ryhtyikin yhdessä naapuriensa kanssa itse valvomaan liikennesääntöjä. Naapuruston kansanliikkeestä hän päätyi mukaan kunnallispolitiikkaan.
Belgialaista politiikkaa hallitsevaa kieliriitelyä hän ei ymmärrä.
”Suomalaisena en käsitä, miksi erikieliset ihmiset eivät voi lainkaan tulla toimeen keskenään.” sitoutumattomana ehdokkaana hollanninkielisellä listalla oleva Lähteenmäki tuskailee.
Belgia on kaksikielinen maa, jonka pohjoisosassa puhutaan hollantia ja eteläosassa ranskaa. Brysselissä ranska on enemmistönä, mutta kehyskunnat taas ovat hollanninkielisiä.
Liberaaleja Schaerbeekin kunnassa edustava Daniel Tanahatoe kuitenkin muistuttaa, että kaikki asiat eivät ole kielestä kiinni.
”Useimmissa kunnissa kieliryhmillä on kuitenkin yhteiset listat. Kielestä riippumatta ihmisiä kiinnostaa ovatko kadut puhtaita ja toimivatko palvelut.”
Kuntien suuren määrän lisäksi asioiden hoitoa hankaloittaa tehtävien jako Brysselin aluehallinnon ja kuntien kesken.
”Kevyen liikenteen kehittäminen on hankalaa, koska aluehallinto vastaa isommista pyöräteistä ja kunnat taas pienemmistä. Toimivallan jako on joskus epäselvää juristeillekin”, Van Maercke sanoo.
Äänestysprosentti nousee belgialaisissa vaaleissa yleensä yli 90:een. Vaikuttamishalun lisäksi korkeaa äänestysaktiivisuutta selittää se, että äänestäminen on sakon uhalla pakollista.
Kaikki eivät kuitenkaan osallistu yhtä aktiivisesti.
Brysselissä asuvista muiden EU-maiden kansalaisista vain vajaat 15 prosenttia rekisteröityi äänestäjiksi.
”Ulkomaalaiset kollegani valittavat jatkuvasti katujen huonosta kunnosta, silti juuri kukaan ei aio äänestää kunnallisvaaleissa”, EU-komissiossa työskentelevä Van Maercke valittaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
