Kaupunkilaisperhe osti oman lehmän
Illusia pääsi haistelemaan pakkasilmaa omistajiensa Suvi (vas.) ja Petri Sikstuksen sekä Riina Pöyryn kanssa. Paula Myöhänen Kuva: Viestilehtien arkistoKun Suvi ja Petri Sikstus muuttivat pääkaupunkiseudulta Mikkeliin, he ryhtyivät miettimään, mistä saisivat ostaa raakamaitoa. Kävi niin, että he kohta omistivatkin kokonaisen lehmän.
Petri työskentelee keittiömestarina ja käyttää paljon lähi- ja luomuruokaa. Raakamaito sopii hänen ajatusmaailmaansa, ja Mikkelin läheltä Sikstukset arvelivat sitä löytävänsä.
Suvi työskentelee Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintäsuunnittelijana. Koulu veti tuolloin Emma-hanketta, joka perehdytti koululaisia maaseudun ammatteihin.
”Tiesin tuottajia sitä kautta. Monelle muulle sopivan tilan löytäminen voi olla vaikeaa.”
Suvin neuvosta Petri soitti maidontuottaja Riina Pöyrylle. Hän kuuli, että tilalla on myynnissä raakamaitoa.
”Sitten Petri sai päähänsä kysyä, että mitä jos haluaisimme ostaa lehmän? Riina sanoi, että kyllähän se vain onnistuu”, Suvi kertoo.
Suvi innostui asiasta heti. Sikstukset lähtivät käymään tilalla. ”Kävelimme pihatossa lehmien seassa, ja Riina kertoi meille maidontuotannosta, lehmistä ja niiden rakenteesta.”
Illusia valitsi uudet omistajansa itse. ”Se tuli seisomaan viereemme, oli utelias ja sosiaalinen, rauhallisen kiinnostunut meistä ja tykkäsi rapsuttelusta.”
Kaupat tehtiin.
Sikstusten kolmihenkisessä perheessä maitoa kuluu suuria määriä: juotavaksi, puuroon, kahviin sekä jugurtin ja viilin tekoon.
Perhe hakee tilalta maitoa kymmenen litran hinkillisen kahden–kolmen päivän välein.
Vaikka Illusia ei ole korkeatuottoisimmasta päästä, Sikstukset pystyvät käyttämään sen maidosta vain pienen osan. Loppu jää Pöyryille maksuksi Illusian ylläpidosta.
Oma lehmä on tuonut elämään paljon hyvää, Suvi Sikstus sanoo.
Raakamaito on pariskunnan mielestä huikean paljon maukkaampaa kuin kaupan maito.
Lisäksi Sikstuksilla on nyt tiiviit kontaktit maaseutuun ja maatalouteen. He voivat mennä koska tahansa harjailemaan lehmäänsä, ja Suvi on osallistunut moniin navettatöihinkin.
Suvista ja Riinasta on tullut ystävät, joita yhdistää muun muassa hevosharrastus.
Aiemmin Suvi ja Petri kantoivat kotiin luomumaitotölkkejä selkä vääränä. Tölkkirumbasta on nyt päästy, Suvi toteaa helpottuneena.
Luomua käytettiin siksi, että se takaa eläimille tietyt elinolot, Suvi toteaa. Nyt tällaista takuuta ei tarvita, sillä Sikstukset näkevät jatkuvasti itse, millaisissa oloissa maito tuotetaan.
”Meihin teki vaikutuksen se, että navetassa on tilavaa, puhdasta ja hiljaista. Eläimet ovat rauhallisia, niitä ei ole kytketty kiinni ja niillä on koko ajan syötävää tarjolla. Makuupaikoilla on puhdasta purua. Ja emännällä on jämäkkä ote asioihin.”
Suville on tärkeää sekin, että Pöyryn perhe juo oman tilan maitoa. ”Voimme olla varmoja, että hygieniasta pidetään huolta.”
Myös Riina Pöyry on tyytyväinen yhteistyöhön. ”Se on tuonut uusia ystäviä ja erilaista toimintaa arkeen.”
Varsinaista bisnestä lehmän myynti ei hänelle ollut, vaan enemmänkin hauska kokeilu.
”Ajatuksia herättävä mahdollisuus tässä säännellyssä maataloudessa. Toivottavasti tällaisia mahdollisuuksia ei torpata.”
SATU LEHTONEN
Illusialla on oma sivu Facebookissa, www.facebook.com/lehmaillusia.
Ajatuksia
herättävä mahdollisuus
tässä säännellyssä maataloudessa.
Toivottavasti
tällaisia
mahdollisuuksia
ei torpata.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
