Makkara- ja juusto-kansaa hemmoteltiin
BERLIINI (MT)
Vihreä viikko (Grüne woche) käynnistyi torstaina 77. kerran tuoden eri maiden ruokakulttuuria kaiken kansan ihmeteltäväksi Berliiniin.
Romania on tänä vuonna messujen virallinen kumppanuusmaa. Se merkitsee 60 eri näytteilleasettajan hulppean kokoista osastoa ja juhlapuhujien erityishuomiota.
Joseph Freisz toi osterisienistä tehtyjä ruokiaan ensi kerran ulkomaille.
Hänen pienyrityksensä kasvattaa sieniä ja valmistaa niistä erilaisia säilykkeitä. Kaikki tehdään käsityönä ja on luomua, mies vakuuttaa.
Hieman suurempaa bisnestä pitää lihayritys Lazar und Söhne. Muutaman sata henkeä työllistävä yhtiö on erikoistunut myös teurastamotyöntekijöiden välitykseen Saksaan.
”Messu on meille erittäin tärkeä, olimme paikalla jo viime vuonna. Edustamme Aradin seutua, mutta toivomme täältä myös ihan oikeita kauppasopimuksia”, sanoo perinneasuun sonnustautunut Marinela Petran.
Romanian maatalousministeriötä edustavan Daniel Velicun mukaan maa tuo vielä enemmän elintarvikkeita kuin vie, mutta suunta on kääntymään päin.
”Messuilla voimme tuoda esille, että tuotteemme ovat laadukkaita ja turvallisia.”
Saksalaiset ovat makkarakansaa, niinpä sitä oli myös osattu tuoda paikalle. Australialaiset möivät kengurusalamia, ruotsalaiset hirveä.
”Hirvimakkara menee tuotteistamme parhaiten kaupaksi”, totesi Marina Bakonyi Ruotsin messuosastolta.
Hirven olivat osanneet tuotteistaa myös norjalaiset. Lauantaina he grillasivat lihaa ja huutokauppasivat sarvia.
Messuvieraista suurin osa tulee Berliinistä ja lähialueilta. Edith Schmidt ja Judith Sachse pitivät kukkia pursuavassa hallissa taukoa 7 tunnin kiertelyn uuvuttamana.
”Juustoa maistoimme ja italialaista makkaraa, kahvia joimme Hollannissa ja kalahallissa söimme kalaa”, Schmidt kertaa päivän elämyksiä.
”Ostin leipää, mitä tuolta ulkoa ei saa. Tämä on samanlaista kuin ennen vanhaan.”
Kaikkia osastoja ei edes ehdi kiertää, on valittava mieluisimmat, rouvat tietävät.
Berliinissä kokoontuivat myös 70 eri maan maatalousministerit.
Päättäjiä puhutti, miten maailman ruokahuolto voitaisiin turvata kestävästi.
”Maailmassa on kaksi miljardia ylipainoista ja miljardi aliravittua ihmistä. Meidän pitää opettaa ihmisiä syömään. Koulutus on otettava osaksi ruokapolitiikkaa”, linjasi YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n johtaja José Graziano da Silva lehdistötilaisuudessa lauantaina.
Entä mikä on ruuan oikea hinta kehittyvän maan näkökulmasta? Ylijäämien aikana länsimaiden tuettu vienti sotki ruokamarkkinat. Hintojen noustua viljelijöillä on kannustin tuottaa mutta köyhillä ei ole varaa syödä.
”Se on paradoksi”, Kenian maatalousministeri Sally Kosgei myöntää.
”Kuluttajistakin täytyisi pitää huoli, Keniassa nälkä johtuu ennen muuta epätasaisesta jaosta. Näin korkeaa maissin hintaa ei ole ollut koskaan ennen. Eivät he sinulle sitä kertoisi, mutta kyllä viljelijät ovat salaa tyytyväisiä”, itsekin 1 000 eekkeriä viljelevä ministeri sanoo.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
