Ruotsissa suunnitellaan merkittävää alueellistamisprojektia – jopa 10 000 työpaikkaa Tukholmasta maakuntiin

Mavin verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola (vas.) sekä maaseutuverkostojen johtajat Alistair Prior Skotlannista, Jan Swopoda Saksasta ja Maria Gustafsson Ruotsissa keskustelivat Jyväskylässä maaseutu- ja aluepolitiikan tulevaisuudennäkymistä. Kuva: Jukka Koivula

Ruotsissa kaavaillaan jopa 10 000 valtiollisen työpaikan alueellistamista Tukholmasta ja pääkaupunkiseudulta muualle maahan.

Parlamentaarinen komitea on esittänyt mittavaa alueellistamisprojektia, josta maan parlamentti päättää myöhemmin.

"Työpaikkoja halutaan siirtää maakuntien keskuskaupunkeihin mutta myös pienemmille maaseutupaikkakunnille. Alueellistamisen suosio on Ruotsissa nousussa yli puoluerajojen", Ruotsin maaseutuverkoston johtaja Maria Gustafsson toteaa.

Hänen mukaansa hajauttava politiikka nauttii Ruotsissa kasvavaa kannatusta.

"Taustalla on pyrkimys nykyistä tasapuolisempaan aluekehitykseen. Maan eri osien vahvuudet halutaan ottaa entistä paremmin käyttöön."

Myös Skotlannissa työpaikkojen alueellistamista on viime vuosina tapahtunut pienemmässä mittakaavassa.

"Tiettyjä valtiollisia toimintoja on tutkitusti halvempaa pyörittää pienemmillä paikkakunnilla kuin suurissa keskuskaupungeissa", Skotlannin maaseutuverkoston johtaja Alistair Prior sanoo.

Saksan maaseutuverkoston johtajan Jan Swopodan mukaan hallintoa on jossain määrin järkevää keskittää, mutta myös hajauttaminen on tapauskohtaisesti perusteltua.

"Saksassa on käytössä vahva maakuntahallinto, joka toimii oloissamme varsin hyvin. Monet asiat vaativat kuntatasoa leveämmät hartiat, mutta niistä on hyvä päättää valtakunnallista tasoa alempana, jotta erilaiset alueelliset tarpeet saadaan aidosti huomioiduiksi", Swopoda pohtii.

Eurooppalaisten valtioiden maaseutuverkostojen johtajat keskustelivat maaseutu- ja aluepolitiikasta Euroopan komission ja Euroopan maaseutuverkostojen tapaamisessa Jyväskylässä keskiviikkona.

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua hallituksen ajamasta maakuntauudistuksesta.

"Ruotsissa hyvin monista asioista päätetään maakuntatasolla, enkä näe mitään syytä siihen, miksei vastaava malli toimisi myös Suomessa", Gustafsson pohtii.

Swopodan huomio kiinnittyy Suomen harvaan asutukseen.

"Ovatko Suomen harvimmin asutut maakunnat toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa on riittävä väestöpohja ja kyky synnyttää innovaatioita?"

Gustafsson ei näe harvaa asutusta lähtökohtaisena ongelmana.

"Harvaan asuttu ja väestöltään vähäinenkin maakunta kykenee toimimaan tehokkaasti, kun asioita tehdään järkevästi ja oikein. Maakuntamallin haasteena Ruotsissa on ollut se, että keskuskaupungit ovat kehittyneet maakuntien reuna-alueita ja maaseutua huomattavasti paremmin."

Skotlannissa kolmiportaisesta hallinnosta ja maakuntamallista päätettiin luopua vuonna 1996.

"Lähtökohtaisesti on järkevä ajatus luoda välitaso valtion ja kuntien väliin. Hallinnollisia rakenteita tärkeämpää kuitenkin on se, miten hyvin rakenteet käytännössä saadaan toimimaan kansalaisten parhaaksi", Alistair Prior sanoo.